keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Paistettua polentaa ja broileria sitruskastikkeessa

Broileria sitruskastikkeessa
Laitoin polentaa, italialaista ruokaa tänään! Vihdoinkin!

Ostin nimittäin ennen joulua pakkauksen  polentaa, eli maissiryynejä, ne ovat kuin mannaryynejä. Pakkaus on kiusannut minua koko ajan keittiön hyllyllä, kun on pitänyt tehdä siitä jokin ruokalaji joskus. Tänään vihdoinkin sain sen tehdyksi.

Polenta:
5 dl vettä
1 lihaliemikuutio tai fondia sopiva määrä
sipulia silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
1 rkl fenkolia
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
hiukan rosépippuria ja timjamia (minä en laittanut, ei ollut kotona)
75-100 g parmesaanijuustoa tai muuta juustoa, minä laitoin 75 g kermajuustoa.
Huomio! Laita nuo nestemäärät ohjeen mukaan, polentaryynejä on erilaisia.

Kiehauta vesi/ruokakermaseos, sipuli ja valkosipuli sekä kaikki mausteet (ei juustoraastetta, se lisätään myöhemmin!), keitä muutama minuutti. Siivilöi sitten liemestä mausteet pois, ja laita liemi takaisin kattilaan.

Kun liemi kiehuu uudelleen, lisää polentaryynit sekaan voimakkaasti sekoittaen, alenna lämpö heti. Anna kiehua matalalla lämmöllä kunnes polenta on valmis (ohjeen mukaan, minä keitin 6 minuuttia, joissakin ohjeissa on 10 tai jopa 40 minuuttia, riippuu minkälaista polentaa on ostanut). Lisää juustoraaste valmiiseen puuroon, ja sekoita niin kauan kunnes kaikki on sulanut kunnolla.

Polentasta tulee kuin keltaista mannapuuroa, ja siitä pitää tulla aika paksua. Kaadoin polentapuuron tuorekelmulla vuorattuun laakeaan vuokaan ja annoin jäähtyä terassilla. Tämä kannattaisi mieluiten tehdä jo edellisenä päivänä, että jäähtyisi kunnolla, varmaan hiukan helpompi paistaa sitten.

Polenta jäähtymässä
Sillä aikaa kun polenta jäähtyy voit valmistaa broilerin.

Broileri:
Broilerin koipia, tai rintafileetä

Kastike: 
3-4 dl appelsiinituoremehua
kanaliemikuutio tai fondia sopivasti
2-3 rkl sitruunamehua
2-3 rkl tummaa sokeria tai hunajaa, minä käytin siirappia
1 rkl korianterin siemeniä tai 1-2 rkl tuoretta korianteria. Minä laitoin reilun teelusikallisen korianterijauhetta
(suolaa tarpeen mukaan)
mustapippuria
0,5 - 1 kpl kuivattua chiliä (minä olen kuivannut itse erittäin vahvaa chiliä). Varovasti, ettei tule liian tulista! Tuorekin chili käy, tottakai, hyvin pieniksi silputtuna.
1 mandariini tai pieni appelsiini pieniksi kuutioituna. Minulla ei ollut, siksi en laittanut.
1-2 rkl tärkkelystä (maissi- tai perunajauhoja tms.)

Sekoita kaikki kastikeainekset.

Poista nahkat broilerin koivista (puolitin koiven vielä "polvi"taipeesta ja leikkasin selkärankaosan pois).

Paista palat kauniin ruskeiksi ja hyvin kypsiksi.

Poista broilerinpalat pannulta, lisää pannulle yllä mainittu liemi ja anna kiehahtaa, tarkista paksuus, tarvittasessa lisää tärkkelystä kylmään appelsiinituoremehuun sekoitettuna.

Laita broilerin palat takaisin pannuun kastikkeen joukkoon ja anna hautua matalalla lämmöllä muutama minuutti. Jos haluaa hauduttaa hyvin kauan, kannattaa tärkkelys lisätä vasta haudutuksen jälkeen.

Lisää lopuksi vihannessekoitusta 2-3 dl, esim. pakaste-wokvihanneksia, tai kesäkurpitsan suikaleita, porkkanansuikleita, haricot vertsejä yms. oman maun mukaan. Parsakaalikin käy. Kiehauta, älä enää keitä, niin että vihannekset säilyvät "al tende".

Kun kastike/broileri on hautumassa kattilassa, paista  polenta. Kun polentapuuro on kunnolla jäähtynyt, siitä leikataan neliöitä, jotain 3x3 senttiä, ja paistetaan kullanruskeiksi. Tarjoillaan broilerin ja sitruskastikkeen kanssa. Kokeilin friteerata niitä, mutta hajosivat.

Tämä kastike muistuttaa hiukan kiinalaista hapanimeläkastiketta. Minusta tämä oli hyvänmakuinen ruokalaji. Valmistamani polenta oli hiukan liian löysää, ja oli vaikea paistaa, mutta onnistui se kuitenkin. Ensi kerralla tiedän paremmin!

Paistettu polenta




sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kondensoitu maito - toffee

Iskä kokkaa-blogissa oli juttua kondensoidusta maidosta, ja niinpä minäkin innostuin ostamaan purkin, kun sellainen pisti silmään paikallisessa K-Supermarketissa. Se maksoi 1,90 €.

Linkki Iskän mielenkiintoiseen blogiin löytyy oikean sivupalkin linkeistä.

Tämä on aivan kuin toffeeta.

Siis kattilaan laitetaan vettä niin paljon, että purkki peittyy hyvin. Minä poistin etiketin ensin, mutta voi sen etiketteineenkin keittää, jos ei irtoa. Välillä voi tarkistaa, että vettä on tarpeeksi, ja lisätä.

Minä annoin putruttaa hiljalleen kattilassa kolme tuntia, ja tuli tosi jämäkkää tavaraa. Varmaan olisi hiukan löysempää jos keittäisi esim. puolitoista-kaksi tuntia.

Minä kun en tykkää hirveän makeasta, sain melkein shokin kun pistin teelusikallisen suuhuni. Se on tajuttoman makeaa (poika ja miniä jo laittoivat sitä suklaakakun päälle). Suklaakakku mikrossa

Niinpä ajattelinkin, että sekoitan tätä kermavaahtoon ja tarjoan esim. suklaakakun kanssa, tai ehkä jonkun hiukan neutraalimman kakun kanssa. Johonkin kinuskikakkuun tuota varmaan voisi käyttää täytteeksi tai pinnoitteeksi, esim. kermalla "kevennettynä". Saattaisi olla kivankin makuista, esim. jos vielä laittaisi pähkinä- tai mantelirouhetta sekaan.

Mutta mielenkiintoinen juttu tämä on, kondensoidulla maidolla on jännä historia, joskaan en ole varma pitääkö se paikkansa.

Laitan tähän tekstin minkä kirjoitin tuonne Iskä kokkaa-blogiin hiukan muutettuna, käänsin sen Wikipedian englanninkielisistä tiedoista, lyhentäen, kun tätä ei ollut suomeksi.

Venäläisellä Ivan Jerichillä oli idea kondensoidusta maidosta ja hänen maanmiehensä, lääkäri Osip Krichevskij onnistui toteuttamaankin idean 1802.
Tämä tuote, jonka ostin K-Supermarketista, on liettualainen.
Kuitenkin varsinainen teollinen valmistus alkoi USA:ssa, kun keksittiin tapa, millä säilöä maito.

Ei tiedetä, oliko tämä Gail Borden, joka alkoi kehittämään tätä kondensoitua maitoa erään traagisen laivamatkan jälkeen, tietoinen venäläisistä kokeiluista.

Laivalla, millä hän matkusti, kuoli pieni lapsi, ja uskottiin, että hän kuoli siksi, ettei saanut maitoa.

Lehmät, jotka oli otettu laivalle mukaan maidon takia, olivat niin merisairaita, etteivät ne lypsäneet eikä maitoa saatukaan.

Gail Borden järkyttyi tästä niin, että alkoi miettimään ratkaisua asiaan. Ja menestyi tässä kondensoidun maidon tuotannossa hyvin.

Amerikan konsuli Zürichissä perusti tehtaan Anglo/Swiss Condensed Milk Companyn Sveitsiin.

Pian hän perusti Bordenin tuotannon kanssa kilpailevan tehtaan New Yorkiin.

Nykyään tämä sveitsiläinen tehdas kuuluu Nestlen konserniin.

Condensed milk - Wikipedia, in English


perjantai 3. helmikuuta 2012

Suklaakakku mikrossa

Melkein puolet kakusta on jo syöty!
En olisi ikinä uskonut, että joskus tekisin kakun mikrossa!

Tänään on kuitenkin uuni varattuna koko illan, joten en voinut tehdä kakkua tavallisella tavalla.

Koska teki mieli jotain makeaa, mikä on aika  harvinaista minulle, keksin googlata sanalla mikrokakku.

Ja tein sitten ensimmäisen mikä tuli esiin. Ajattelin ettei tuossa paljon häviä, jos joutuu lykkäämään kakun roskiin. Muttei tarvinnut! :D

Moni kakku päältä kaunis, mutta sisältä vielä makiampi! :D
Silikonivuoka, jossa reikä keskellä olisi varmaan paras vaihtoehto
Siitä tuli yllättävän hyvää, ja se oli yllättävän hyvän näköinenkin, ei varmaan kukaan arvaisi, että kakku on tehty mikrossa.

Suklaakakku mikrossa

2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
2-3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta (käytin O'Boyta ja sitä tarvitaan enemmän kuin tavallista kaakaojauhetta. Muutkin kaakaojuomajauheet käyvät yhtä hyvin)
1 tl leivinjauhetta
2 dl juoksevaa / sulatettua margariinia
3 munaa

Sekoita kuivat aineet. Lisää rasva ensin, sitten munat ja muut nestemäiset, sekoita. Kaada vuokaan ja mikrota täydellä teholla (n. 700w) 4-5 minuutin ajan. Minä pidin 850 W:ssa viisi minuuttia.

Vuokana oli kannellinen, muovinen mikrovuoka. Toimi tosi hyvin, kakun teossa ei mennyt kauempaa kuin noin kymmenen minuuttia paistoaikoineen päivineen. Tietysti ainekset olivat valmiiksi etsittyinä.

Tässä mikroastiassa paistoin kakun. Ei ollut korppujauhoja,
jotn käytin polentaa jauhottamiseen. Siitä keltainen väri ja kakun
kellertävä pinta. Maussa sitä ei huomaa. Myöhemmin olen huomannut
ettei jauhotusta edes tarvitse ainakaan tässä astiassa.
Tarjosin kermavaahtoa kakun kanssa, ja kahvit tietenkin! Liian hyvää ja nopeatekoista!

Edit (muutamia eriaikaisia lisäyksiä):

Joskus lisään taikinaan appelsiinin kuoren suikaleita.
Voin korvaan nykyisin ruokaöljyllä ja tuoremehulla. Jauhojakin olen vähentänyt.

Kakusta ei tule niin kova kuin vain sulatettua voita käyttämällä, voihan jähmettyy jäähtyessään.

Myös inkivääri ja chilihiutaleet kuuluvat nykyisin tähän kakkureseptiin. Luulenpa, että kakusta tulisi erityisen hyvää, jos siihen sekoittaisi vielä suklaarouhetta!

Tarjoillessani kakkua vieraille, kostutan sen appelsiinista puristetulla mehulla, ja tarjoan kermavaahdon kera. On se hyvää kostuttamattakin!

Olen huomannut kaiken lisäksi sen, ettei vuoan jauhottamista tarvitse. Sekoitan ainekset suoraan mikrokulhoon ja laitan sen sitten mikroon.

8.2.2020 Harvoin tulee tehdyksi tätäkään kakkua, vaikka se on niin nopea, helppo ja maukas.:

lauantai 24. joulukuuta 2011

Vatsa on täynnä! Kiitos hyvien jouluruokien!

Janne kaataa itse tekemäänsä
viiniä lasiini
Nyt on sitten melkein ähky!

Onneksi ei ihan, koska koiria ulkoiluttaessa on samalla kinkkukin hiukan sulanut!

Jouluruoka oli sitä tavallista perinteistä kinkku/laatikkolinjaa.

Alkuruokana oli silliä, graavaamaani lohta, siihen Jannen tekemää kastiketta, ahvenanmaalaista mustaa leipää sekä paria erilaista juustoa.

Juomaksi oli kotitekoista valkoviiniä alkuruualle (todella onnistunutta, Jannen itse kotona mehustetuista omenoista tekemää), pääruualle punaviiniä ja muiksi juomiksi oli vettä ja julmustia.

Kerran vuodessa on kiva, kun saa syödä yölläkn. Karppaus on keskeytetty pariksi viikoksi!  :D





tiistai 20. joulukuuta 2011

Karppausta - muna-pekonimuffinit

Muna-pekonimuffinit
Nyt olen sitten karpannut viikon verran.

En ole ollut kovin tarkalla karppausdieetillä, olen syönyt pari Reissaria töissä aamupalaksi tai lounaaksi. Elämä ilman pastaa, riisiä ja perunoita ei ole ollenkaan vaikeaa.

Tänään piti keksiä jotain sellaista, mitä en ole ennen tehnyt, ja löysinkin netistä muna-pekonimuffinireseptin. Se on ihan ok vaihtoehto esim. aamupalalle, tai lounaalle. Vaikkapa keitettyjä soijapapuja lisukkeeksi, tai keitettyä papusekoitusta.

Resepti ei ole oma, löysin eräältä LCHF-sivustolta (Low Carbohydrate-High Fat), ja siellä reseptin kirjoittaja oli taas löytänyt sen toiselta sivulta, joten alkuperää en tiedä. Tässä kuitenkin sivu mistä minä sen kopsasin:  Muna-pekonimuffinit.

Jotenkin alkaa pekonia, munia ja lihaa pursuamaan jo korvistakin! Mutta tämä maistuu silti hyvälle, kunhan ei syö joka ikinen päivä, kyllästyy siinä hyväänkin ruokaan silloin!

Muna-pekonimuffinit 
(12 muffinia)

10 kananmunaa
1 pkt pekonia
1 dl kermaa (minä käytin Valion A+-jugurttia, toimi hyvin, ei ollut kermaa)
2 dl juustoraastetta
1 tl leivinjauhetta
pippurisekoitusta, oreganoa tai tuoreita yrttejä maun mukaan

Riko munien rakenne vispilällä, ja sekoita niihin loput ainekset. Jaa seos 12 muffinivuokaan ja paista 175 asteessa 20-30 minuuttia.  

Ravintosisältö:
koko satsi                           yksi kpl
hh 4,5 g                              0,375 g
rasva 163,2 g                      13,6 g
proteiini 103 g                     8,58 g

Silloin maistuu vaikkapa liha-kasvis-bulgurlaatikko. Tämän laatikon saa täysin kasvispainotteiseksi jättämällä lihan pois. Bulgurin sijasta kosteudenkerääjänä voi käyttää vaikkapa soijarouhetta tai -pyöryköitä.

Tuossa aiemmassa blogissani tein kuivalihaa. Olen keksinyt sille uudenlaisen käyttötavan. Tai no, ei se minun keksintö ole, näin sen netissä jostakin: Sekoita kuivalihaa luonnonjogurttiin, silppua punasipulia joukkoon ja anna maustua yön yli. Mausta muilla mieleisillä yrteillä/mausteilla. Tämä on hyvää vaikkapa kasvispadan lisukkeeksi tai dipattavaksi juurestikkujen kanssa. Jos ei ole karppausdieetillä, tämä on myös hyvää uuniperunan täytettä.

Yksi juttu on selvä, ei ole ehtinyt tulemaan nälkä ruokailujen välillä, paremminkin on pitänyt pakottaa itsensä syömään. 

En tiedä onko tiukka karppausdieetti kovin terveellinen elämäntapana, mutta näin kuuriluontoisesti se ei varmaan ole vaarallista. Tästä asiastahan on ollut melkeinpä sota mediassa.

Jouluna ei itse asiassa ole ollenkaan vaikeaa olla lchf-dieetillä, koska jouluun kuuluu perinteisesti paljon lihaa, kalaa, leikkeleitä, lihapullia yms. Perunalaataikon saa kyllä unohtaa, ja saattaa noissa juureslaatikoissakin olla paljon hiilareita, kun niihin lisätään siirappia yms. Maitoa saa juoda vapaasti. Eikä viinikään ole kiellettyä, kunhan muistaa juoda valkoviinin kuivana, punaviinissä ei olekaan paljon hiilareita. Vodka on kuulemma hiilariton, mutta sehän ei kuulu jouluun!


perjantai 16. joulukuuta 2011

Kuivattu naudanliha

Janne innostui eilen kuivaamaan lihaa sähköuunissa.

Hän teki koe-erän, parisataa grammaa.

Liha leikataan ohuiksi siivuiksi, sitten se laitetaan marinaadiin pariksi tunniksi. Marinaadissa oli soijaa, rypsiöljyä ja erilaisia mausteita, sellaisen voi tehdä aivan oman mielen mukaan. Tulee aina hyvää.

Sen jälkeen lihasuikaleet asetetaan kaksinkertaisen  talouspaperin päälle vieri viereen, laitetaan toinen kaksinkertainen paperi päälle ja rullataan, näin lihasuikaleet kuivuvat sopivasti. Sitten ne laitetaan uunin ritilälle niin, että jää hieman rakoa suikaleiden väliin. Kiertoilmauuni on tässä hommassa tosi hyvä juttu. Lihaviipaleiden päälle voi jauhaa hiukan mustapippuria myllystä, jos haluaa.

Uuni laitetaan noin 50 asteeseen. Lihat saavat kuivua siellä 6-8 tuntia, kauemminkin, jos on tarpeen. Kiertoilmauunissa kuivaaminen käy nopsempaan. Meidän kiertoilmauunin kiertosysteemi on mennyt rikki, joten en voinut käyttää sitä. Harmi!

Tämä koe-erä osoittautui erittäin maukkaaksi, joten juuri nyt on uunissa kuivumassa isompi annos lihasipsejä.

Minä suikaloin myös medwurstiviipaleita kuivumaan uuniin samaan aikaan.

Näitä lihasipsejä voi käyttää perunalastujen tapaan, kun hiukoo vähän, ja kun on vähähiilihydraattisella dieetillä, nämä ovat oiva apu suolaisen nälkään.

Kun olin junaravintoloiden työnjohtajana Luulajan rautatieasemalla, junissa oli myynnissä tällaisia kuivattuja poronlihasipsejä pikkupusseissa. Ne olivat aika suosittuja.

Mummolassa kuivattiin kesäisin naudanlihapaloja ylhäällä talon päädyssä räystään alla, siinä oli verkko edessä, etteivät linnut päässeet apajille. Muistan, että se liha oli tosi hyvää. Liha oli isompina kimpaleina, ja siitä vuoltiin lastuja, aivan kuin Lapissa vuollaan kuivattua poronlihaa.








Viikon ruokasatoa

Nyt olenkin sitten laittanut monenlaista ruokaa reilun viikon aikana.

Liha-kasvis-bulgurlaatikko oli superhyvää, ja aion laittaa toistekin. Testailen aina erilaisia aineksia, ja tässä ruokalajissa, jonka tein vajaa viikko sitten, oli uutena ainesosana bulgur.

Liha-kasvis-bulgurlaatikko
Laatikko ennen uunia
  • 400 g naudan tai sian lihaa (ei tarvitse välttämättä ollenkaan lihaa, lisukkeena on papuja joilla voi korvata lihaa, varsinkin soijapavuilla)
  • n. 300 g kaalia
  • 1/2 isoa tai yksi pieni kesäkurpitsa paksuina tikkuina
  • 1munakoiso joko paksuiksi tikuiksi leikattuna, voi leikata myös ohuehkoiksi siivuiksi
  • 1 suikaloitu, vihreä paprika, vihreä värin vuoksi, tomaatti antaa punaista väriä. Voi valita muitakin värejä!
  • 1 pieni porkkana tikuiksi leikattuna 
  • 1 sipuli silputtuna, minä käytän mielelläni punasipulia
  • muutama valkosipulin kynsi
  • 2-3 dl vettä tai kana/kasvislientä tai fondia. Ilmankin käy, mausta suolalla ja mieleisillä mausteilla siinä tapauksessa, minä laitan aina lisämausteita vaikka käytänkin noita liemiä.
  • n. 2 dl bulguria
  • 2-3 tomaattia siivuina
  • juustoraastetta
Laatikko uunin jälkeen
Leikkaa liha suikaleiksi, ja paista kevyesti ruskeaksi. Paista myös kaalia kevyesti ruskistaen paistinpannulla. Sekoita liha, kaali ja muut vihannekset uunivuokaan, jonka pohjalle olet laittanut bulgurin ja lihaliemen. Sekoita kevyesti. Asettele sitten tomaattisiivut pinnalle ja ripottele juustoraaste päällimmäiseksi. 

Laita vuoka noin 175 asteeseen. Paista kunnes pinta on kauniin ruskehtava.

Tarjosin tämän laatikon papusekoituksen, höyrytetyn parsa- ja kukkakaalin sekä tomaatin ja kurkun kansssa. Päälle paksua turkkilaista jugurttia. Tähän sopii erinomaisesti myös puolukkasurvos.

Bulgur toimii tässä nesteen kerääjänä. Jos haluat vähähiilihydraattisen ruuan, anna bulgurin olla pohjalla sekoittamatta sitä vihanneksiin. Joku, joka syö "normaalisti", voi syödä sen bulgurin sieltä. Jos tämä laatikko on ilman nesteen "imuria", siitä saattaa tulla vetinen. Bulgurin tilalla voi käyttää myös riisiä, jota olen aiemmin käyttänytkin. Nyt halusin kokeilla bulguria, ja se olikin hyvä idea. Siinä on vähemmän hiilihydraattejakin.

Bulgurin sijasta voi käyttää kokonaisia vehnänjyviäkin, ne ovat hyviä. Mutta niissäkin on hiilihydraatteja. Soijarouhe olisi varmaan hyvä näiden sijaan. En ole vielä kokeillut.

Keitetyt pavut

Papujen keitto-ohje löytyy täältä, se on tässä samassa blogissa.

Tällä kertaa keitin neljää eri lajia papuja, eli desilitra jokaista lajia. Tällä kertaa käytin
  • kidneypapuja
  • valkoisia papuja
  • soijapapuja
  • kikherneitä