Kahvihernepihvit ja muuta hyvää kahviherneistä

Lauantaina, eli eilen innostuin testaamaan minkälaisia pihvejä tulisi kahviherneistä, eli kikherneistä. Ohje oli kahvihernepyörykät, mutta en yleensä jaksa tehdä pyöryköitä, joten tein pihvejä. Se on laiskalle paljon helpompaa. :) Ohje on täältä.

Kahvihernepyörykät
3,5 dl yön yli liotettuja kahviherneitä (kik-herneitä)
3 rkl sitruunamehua
1 rkl jauhettua korianteria
2 rkl jeeraa
2 rkl silputtua tuoretta persiljaa
3 valkosipulinkynttä murskattuna
1 tl suolaa
0,5 dl korppujauhoja
1 kananmuna

ruokaöljyä paistamiseen

Huuhtele kahviherneet ja valuta vesi pois. Laita ne monitoimikoneeseen ja jauha tasaiseksi. Lisää muut aineet, sekoita tasaiseksi ja laita jääkaappiin maustumaan puoleksi tunniksi.

Minä liotin kahviherneet yön yli, ja keitin noin 40 minuuttia laimeassa suolavedessä ja sekoitin kaikki ainekset sauvasekoittimella. Tulee aika kiinteää tahnaa. Nämä on varmaankin helppo tehdä pyöryköiksi jos friteeeraa ne, ja pursottaa suoraan pussista sopivia nappuloita kuumaan öljyyn, aivan kuin krokettien valmistuksessakin (edellisessä reseptissä voikukkaviinin jälkeen).

Muotoile kahvihernetaikinasta kylmällä vedellä kostutetuin käsin pyöryköitä ja paista ne ruokaöljyssä kuumalla pannulla kauniin ruskeiksi tai friteeraa. Minä annostelin ruokalusikalla suoraan pannulle, kostutin lusikan öljyssä ja tasoittelin sillä.

Tarjoa riisin, harissa-kastikkeen, sitruunamarinoitujen kahviherneiden, etikkaan säilöttyjen kasvisten ja peperonien sekä salaatin kera. Minä tarjoilin salaatin kanssa, jossa oli runsaasti tomaattilohkoja, en kaivannut muuta. 

Tietenkin tein taas niin kuin tavallisesti, muunsin reseptin omien aineksien mukaan, eli laitoin aivan suomalaisia aineksia maun mukaan, grillimaustetta, hiukan aromisuolaa (gourmetkokki kauhistuisi, minusta se on ihan ok arkiruuassa) ja mustapippuria. Sitruunamehun sijasta laitoin appelsiinituoremehua. Ei minulla ollut persiljaakaan. Jeeraa ei ollut kotona, siksi teinkin ihan perinteisillä suomalaisilla mausteilla.

Tein lisäksi marinoituja kahviherneitä, siinäkin muutin aineksia sen mukaan mitä minulla oli kotona. Korvasin sitruunaoliiviöljyn ja sitruunabalsamiviinietikan tavallisella öljyllä ja pöytäetikalla (1 osa väkiviinaetikkaa, 2 osaa vettä), lisäksi hiukan appelsiinituoremehua. On muuten hyvää salaatissa tai ruuan lisäkkeenä muuten vain!

Sitruunamarinoidut kahviherneet
2 dl yön yli liotettuja kahviherneitä (kik-herneitä)
2 rkl sitruunaoliiviöljyä, tai jos tavallista, lisää sitruunamehua
1 rkl sitruunabalsamiviinietikkaa, tai jotain muuta
0,5 tl mustapippuria
rakuunaa, jos tykkää, minä tykkään
ripaus suolaa

Huuhtele kahviherneet ja keitä niitä vedessä 30-45 minuuttia. Kaada vesi pois, huuhtele kylmällä vedellä. Sekoita sitruunaoliiviöljy, sitruunabalsamiviinietikka, mustapippuri ja suola. Kaada kastike kahviherneiden päälle ja anna marinoitua jääkaapissa 3-4 tuntia. Tarjoa lisukkeena muun ruuan yhteydessä.

Olen melko impulsiivinen ruuanlaittaja, joten useinkaan ei ole "oikeita" aineksia kotona, mutta onnistuu se improvisoimallakin! 

Nämä molemmat ruokalajit maistuivat oikein hyviltä ja tulen tekemään toistekin! Pihvejä tuli niin paljon, että poika sekoitti kaksi kappaletta tomaattikastikkeeseen, minkä hän valmisti tänään, ja käytti pizzaan. Olisinhan voinut pakastaakin ne, mutta poika halusi testata. Meillä ei osteta juuri ollenkaan valmiita ruokia tai kastikejauheita.

Voikukkaviiniä ja perunakroketteja

Keräsin parhaaseen voikukka-aikaan, eli noin kolme viikkoa sitten voikukan kukintoja, vain niitä keltaisia osia ja laitoin voikukkaviinin käymään. Oli kyllä hirveä työ kerätä ne kolme litraa. Ensin aioin tehdä tupla-annoksen, mutta selkä sanoi EI!

Voikukkaviini

Voikukkaviini:

• 3 litraa voikukan kukintoja, keltaiset osat, jos tulee mukaan hiukan vihreää, ei ole niin vaarallista, mutta mahdollisimman vähän vihreää.
• 4 litraa vettä
• 1,7 kg sokeria
• 3 sitruunaa

Lisää vesi kiehuvana voikukkien päälle. Anna tekeytyä 12 tuntia. Siivilöi sen jälkeen voikukat pois.

Lisää nesteeseen sokeri ja siivutetut sitruunat. Peitä astia.

Voikukan kukkia, mahdollisimman
vähän vihreää joukossa. 

Jos näyttää syntyvän vaahtoa tai hometta pintaan, kerää tarkasti pois. Minun viinissäni ei tällaista näkynyt. Sekoita kerran päivässä siten että sitruunat uppoavat. Tämä estää homeen muodostumisen.

Kun on kulunut noin 2,5 viikkoa, siivilöi neste, ja pullota. Laita viileään paikkaan. Minä siivilöin kankaan läpi kahteen kertaan. Kirkastettakin voi varmaan käyttää.

Viinin pitää tekeytyä vähintään kolme kuukautta, muuten on kuulemma katkeran makuista, mieluiten ainakin puoli vuotta tai vuoden. Minä suunnittelin tarjota tätä jouluna. Henkilö, jolta sain reseptin, Birgitta Björkqvist, sanoi viinistä näin: Om ett år smakar det som flytande guld... Eli vuoden kuluttua se maistuu juoksevalta kullalta. Aika kivasti sanottu!

Kiehuva vesi lisätty.

Tuttavani poika oli sanonut kun maistoi tuoretta viiniä, että se maistui hiuslakan ja siman sekoitukselta. Minä maistoin omaa viiniäni, muttei se maistunut sellaiselta. Ehkä maistuukin jos on enemmän tuota voikukan vihreää osaa seassa.

Viini maistuu kuulemma portviinin tai sherryn tyyppiseltä. Aika paljon tuossa on kyllä sokeria.

Vuosi on kulunut: Voikukkaviiniä oli vielä jäljellä. Poika teki valkoviiniä, ja loput voikukkaviinistä laitettiin siihen, koska viini oli liian makeaa juotavaksi. Valkoviinistä tulikin todella hyvää. 

Tein tänään perunakroketteja kun tiistaina jäi keitettyjä perunoita. Puristin ne perunapuristimella, se muistuttaa jättikokoista valkosipulipuristinta.

Perunakroketit, pariloitu lehtipihvi,
kanttarellikastike ja salaatti.

Sekoitin siihen vehnäjauhoja ja kananmunia ja mausteeksi mustapippuria ja suolaa. Laitoin tahnan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja puristin pikkupötköjä kuumaan öljyyn.

Tarjosin pariloituja lehtipihvejä valkosipulivoin kanssa, kanttarellikastiketta ja salaattia krokettien lisäksi. Harvoin enää viitsii vaivautua ruuan takia noin paljon, mutta tänään oli sellainen päivä.