perjantai 14. syyskuuta 2012

Bostonkurkku - vai kurkkusalaatti?

Noniin, tänään innostuinkin sitten tekemään kurkkusalaattia!

Vähästä se meikäkin innostuu. Ostin tänään Dahlmanin nakkeja, aitokuorellisia, tosi hyvän makuisia. Ja tietenkin sitten ajattelin, että syömmekin hodareita tänään, kun on oltu niin terveellisellä dieetillä koko viikko. No, eihän meillä ollut kurkkusalaattia, joten hoksasin, että teen itse. Eräänä päivänä ostin avomaan kurkkuja, kun tein suolakurkkuja, ja jäi muutama.

En ole koskaan ennen tehnyt kurkkusalaattia joten oli arvoitus miten onnistun. Siitä tulikin yllättävän hyvää, parempaa kuin kaupasta ostettu, vaikka kuvittelin etten osaa tehdä. Poikakin sanoi että se on paljon parempaa.

Etsin ohjeita suomen kielellä, mutten löytänyt sellaista kuin ajattelin, joten etsin sitten ruotsiksi, gurkrelish- ja bostongurka-sanoilla, ja löytyihän sieltä bostongurka-sanalla.

No, kävi tietenkin niin, että sävelsin silti suurimman osan itse - kuten tavallista.

Tässä perusresepti, johon sitten lisäsin muita aineksia (omat sävellykset suluissa):

Bostonkurkku
  • 250 g keltaista sipulia, 2-3 kpl. (osa salottisipulia)
  • 1 slanggurka 30 cm, taitaa olla tuorekurkku suomeksi (3 kpl keskikokoista avomaan kurkkua)
  • 2 punaista paprikaa
  • 3 hapokasta omenaa
  • (yksi iso tomaatti)
  • (1 porkkana)
  • (viikinkimarkkinoilta ostettua persilladea mausteeksi)
  • (valkosipulirouhetta)
Liemi
  • 3 dl vettä
  • 1 dl etikkaa, 24 %, minun etikkapullossa luki 10 %, joten laitoin lirauksen enemmän.
  • 1,5 dl sokeria (minä laitoin hillosokeria)
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl keltaisia sinapinsiemeniä
  • natriumbentsoaattia säilyvyyden parantamiseksi, ei välttämätöntä
Puhdista vihannekset ja hedelmät kunnolla, paloittele pieniksi. Voidaan myös raastaa karkealla raastimella.
Sekoita liemi ja kiehauta.
Lisää vihanneshedelmäsekoitus  ja anna kiehua ilman kantta kunnes sekoitus on pehmeää ja liemi siirappimaista. Lisää natriumbentsoaatti, jos haluat käyttää sitä. Keittoaika noin 15-20min.

Kaada sekoitus kuumennettuihin lasipurkkeihin ja sulje heti.

Minä keitin puhtaat lasipurkit ja kannet kiehuvassa vedessä tunnin verran, ja nostin ne kattilasta kuumina juuri ennen kuin kaadoin kiehuvan sekoituksen niihin. Kun seos jäähtyy, kannet napsahtavat, ja se tarkoittaa sitä että purkki on ilmatiivis, ja säilyy hyvin, ilman natriumbentsoaattiakin ainakin puoli vuotta. Säilytän nämä purkit jääkaapissa.

Tämä sopii hyvin lihalle, kalalle sekä makkaraan ja tietenkin hodareihin. Kyllä se käy dippi- ja salaattikastikkeenakin.

Täällä toinen versio

Tästä voi tehdä  remouladekastikettakin (vai olisiko tartar parempi sana?)

Idean reseptiin sain täältä.


tiistai 21. elokuuta 2012

Anjuusan keittiöhaaste

Sain Anjuusalta keittiöhaasteen, Kiitos siitä!

Tässä kuva keittöstäni. Se on otettu jo vuonna 2009, ja remontti on hiukan kesken.

Tykkään ikkunasta, josta saan katsella ulos kun touhuan keittiössä. Kesällä näkyy naapurin hevoset laitumella, joskin tontin rajalle on aika pitkä matka. Voin myös seurata koiria, kun ne ovat ulkona tuolla puolella taloa, kiinni tietenkin, lähellä on vilkasliikenteinen tie.
Tässä papu- ja siemenhyllyni, ylempänä
on lisää purkkeja.

Tykkään tehdä ruokaa, ja myös kirjoittaa ruokablogia. Viimeisin villitykseni ovat marinoidut kahviherneet, ne ovat tosi hyviä salaatissa!

Jaan puolestani haasteen Anna Y:lle Muoristaniaan,  Puusta putoilevalleTolppa-apinalle ja Taivaantulille. Tämähän on aivan vapaaehtoista, ja jos ei jaksa, ei huvita tai ei haluta se on aivan ok. Keittiön sijasta voi kuvata omaa ryytimaata tai vaikkapa itse kasvatettuja ruukkuyrttejä tms.





sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kahvihernepihvit ja muuta hyvää kahviherneistä


Lauantaina, eli eilen innostuin testaamaan minkälaisia pihvejä tulisi kahviherneistä, eli kikherneistä. Ohje oli kahvihernepyörykät, mutta en yleensä jaksa tehdä pyöryköitä, joten tein pihvejä. Se on laiskalle paljon helpompaa. :) Ohje on täältä.



Kahvihernepyörykät
3,5 dl yön yli liotettuja kahviherneitä (kik-herneitä)
3 rkl sitruunamehua
1 rkl jauhettua korianteria
2 rkl jeeraa
2 rkl silputtua tuoretta persiljaa
3 valkosipulinkynttä murskattuna
1 tl suolaa
0,5 dl korppujauhoja
1 kananmuna

ruokaöljyä paistamiseen

Huuhtele kahviherneet ja valuta vesi pois. Laita ne monitoimikoneeseen ja jauha tasaiseksi. Lisää muut aineet, sekoita tasaiseksi ja laita jääkaappiin maustumaan puoleksi tunniksi.

Minä liotin kahviherneet yön yli, ja keitin noin 40 minuuttia laimeassa suolavedessä ja sekoitin kaikki ainekset sauvasekoittimella. Tulee aika kiinteää tahnaa. Nämä on varmaankin helppo tehdä pyöryköiksi jos friteeeraa ne, ja pursottaa suoraan pussista sopivia nappuloita kuumaan öljyyn, aivan kuin krokettien valmistuksessakin (edellisessä reseptissä voikukkaviinin jälkeen).

Muotoile kahvihernetaikinasta kylmällä vedellä kostutetuin käsin pyöryköitä ja paista ne ruokaöljyssä kuumalla pannulla kauniin ruskeiksi tai friteeraa. Minä annostelin ruokalusikalla suoraan pannulle, kostutin lusikan öljyssä ja tasoittelin sillä.

Tarjoa riisin, harissa-kastikkeen, sitruunamarinoitujen kahviherneiden, etikkaan säilöttyjen kasvisten ja peperonien sekä salaatin kera. Minä tarjoilin salaatin kanssa, jossa oli runsaasti tomaattilohkoja, en kaivannut muuta. 

Tietenkin tein taas niin kuin tavallisesti, muunsin reseptin omien aineksien mukaan, eli laitoin aivan suomalaisia aineksia maun mukaan, grillimaustetta, hiukan aromisuolaa (gourmetkokki kauhistuisi, minusta se on ihan ok arkiruuassa) ja mustapippuria. Sitruunamehun sijasta laitoin appelsiinituoremehua. Ei minulla ollut persiljaakaan. Jeeraa ei ollut kotona, siksi teinkin ihan perinteisillä suomalaisilla mausteilla.

Tein lisäksi marinoituja kahviherneitä, siinäkin muutin aineksia sen mukaan mitä minulla oli kotona. Korvasin sitruunaoliiviöljyn ja sitruunabalsamiviinietikan tavallisella öljyllä ja pöytäetikalla (1 osa väkiviinaetikkaa, 2 osaa vettä), lisäksi hiukan appelsiinituoremehua. On muuten hyvää salaatissa tai ruuan lisäkkeenä muuten vain!

Sitruunamarinoidut kahviherneet
2 dl yön yli liotettuja kahviherneitä (kik-herneitä)
2 rkl sitruunaoliiviöljyä, tai jos tavallista, lisää sitruunamehua
1 rkl sitruunabalsamiviinietikkaa, tai jotain muuta
0,5 tl mustapippuria

rakuunaa, jos tykkää, minä tykkään
ripaus suolaa

Huuhtele kahviherneet ja keitä niitä vedessä 30-45 minuuttia. Kaada vesi pois, huuhtele kylmällä vedellä. Sekoita sitruunaoliiviöljy, sitruunabalsamiviinietikka, mustapippuri ja suola. Kaada kastike kahviherneiden päälle ja anna marinoitua jääkaapissa 3-4 tuntia. Tarjoa lisukkeena muun ruuan yhteydessä.

Olen melko impulsiivinen ruuanlaittaja, joten useinkaan ei ole "oikeita" aineksia kotona, mutta onnistuu se improvisoimallakin! 

Nämä molemmat ruokalajit maistuivat oikein hyviltä ja tulen tekemään toistekin! Pihvejä tuli niin paljon, että poika sekoitti kaksi kappaletta tomaattikastikkeeseen, minkä hän valmisti tänään, ja käytti pizzaan. Olisinhan voinut pakastaakin ne, mutta poika halusi testata. Meillä ei osteta juuri ollenkaan valmiita ruokia tai kastikejauheita.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Voikukkaviiniä ja perunakroketteja


Keräsin parhaaseen voikukka-aikaan, eli noin kolme viikkoa sitten voikukan kukintoja, vain niitä keltaisia osia ja laitoin voikukkaviinin käymään. Oli kyllä hirveä työ kerätä ne kolme litraa. Ensin aioin tehdä tupla-annoksen, mutta selkä sanoi EI!

Voikukkaviini
Voikukkaviini:
  • 3 litraa voikukan kukintoja, keltaiset osat, jos tulee mukaan hiukan vihreää, ei ole niin vaarallista, mutta mahdollisimman vähän vihreää.
  • 4 litraa vettä
  • 1,7 kg sokeria
  • 3 sitruunaa
Lisää vesi kiehuvana voikukkien päälle. Anna tekeytyä 12 tuntia. Siivilöi sen jälkeen voikukat pois.
Lisää nesteeseen sokeri ja siivutetut sitruunat. Peitä astia.

Voikukan kukkia, mahdollisimman
vähän vihreää joukossa. 
Jos näyttää syntyvän vaahtoa tai hometta pintaan, kerää tarkasti pois. Minun viinissäni ei tällaista näkynyt. Sekoita kerran päivässä siten että sitruunat uppoavat. Tämä estää homeen muodostumisen.

Kun on kulunut noin 2,5 viikkoa, siivilöi neste, ja pullota. Laita viileään paikkaan. Minä siivilöin kankaan läpi kahteen kertaan. Kirkastettakin voi varmaan käyttää.

Viinin pitää tekeytyä vähintään kolme kuukautta, muuten on kuulemma katkeran makuista, mieluiten ainakin puoli vuotta tai vuoden. Minä suunnittelin tarjota tätä jouluna. Henkilö, jolta sain reseptin, Birgitta Björkqvist, sanoi viinistä näin: Om ett år smakar det som flytande guld... Eli vuoden kuluttua se maistuu juoksevalta kullalta. Aika kivasti sanottu!

Kiehuva vesi lisätty.
Tuttavani poika oli sanonut kun maistoi tuoretta viiniä, että se maistui hiuslakan ja siman sekoitukselta. Minä maistoin omaa viiniäni, muttei se maistunut sellaiselta. Ehkä maistuukin jos on enemmän tuota voikukan vihreää osaa seassa.

Viini maistuu kuulemma portviinin tai sherryn tyyppiseltä. Aika paljon tuossa on kyllä sokeria.

Vuosi on kulunut: Voikukkaviiniä oli vielä jäljellä. Poika teki valkoviiniä, ja loput voikukkaviinistä laitettiin siihen, koska viini oli liian makeaa juotavaksi. Valkoviinistä tulikin todella hyvää. 

Tein tänään perunakroketteja kun tiistaina jäi keitettyjä perunoita. Puristin ne perunapuristimella, se muistuttaa jättikokoista valkosipulipuristinta.

Perunakroketit, pariloitu lehtipihvi,
kanttarellikastike ja salaatti.
Sekoitin siihen vehnäjauhoja ja kananmunia ja mausteeksi mustapippuria ja suolaa. Laitoin tahnan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja puristin pikkupötköjä kuumaan öljyyn.

Tarjosin pariloituja lehtipihvejä valkosipulivoin kanssa, kanttarellikastiketta ja salaattia krokettien lisäksi. Harvoin enää viitsii vaivautua ruuan takia noin paljon, mutta tänään oli sellainen päivä.



tiistai 13. maaliskuuta 2012

Munakas ja pikapaistetut vihannekset

Tänään teinkin "pikaruokaa". Perusajatuksena oli, että hiilarit olisivat minimissä.

Mietin mitä laittaisin ja löysin pakasteesta pienen palan kinkkua. Tein siitä sitten munakkaan.

Yksinkertainen munakas:

1-2 kananmunaa/henkilö
hiukan sipulisilppua
kinkkukuutioita
voita paistamiseen
vettä tai kermaa
suolaa
valkopippuria
mustapippuria maun mukaan, minä jätän yleensä pois

Kinkun sijasta voi käyttää esim. katkarapuja tai jättää liha kokonaan pois.

Sekoita kananmuna ja vesi sekä suola ja valkopippuri niin että rakenne rikkoontuu, mutta älä vispaa. Kun rikkoo kananmunan, saa kuoren puolikkaita, laitan aina vettä vajaan kuorenpuolikkaan.

Kuullota sipulit pannulla ja kaada joukkoon kinkkukuutiot. Paista hetki. Lisää kananmuna/vesiseos ja paista munakas hyvin alhaisella lämmöllä, kansi pannun päälle.

Pikapaistetut vihannekset:

1 porkkana, ohuina tikkuina
1 tl siirappia tai hunajaa (jos haluaa)
100 g haricot verts (vihreitä papuja)
1 paprika suikaleina
suolaa
pari ripausta rakuunaa (jos haluaa)
voita tai öljyä paistamiseen

Paista ensin porkkanatikkuja vähän aikaa kuumalla (wok)pannulla, lisää sitten siirappi, suola ja rakuuna. Lisää sen jälkeen pavut ja paprikasuikaleet. Paista aika kovalla lämmöllä hetki, juuri ennen kuin munakas on valmista. Huomaa, että vihanneksia ei saa paistaa pehmeiksi, niiden pitää olla "al tende", melkein raakoja, mutta kuumia.

Tarjoile munakas paistettujen vihannesten ja tomaatin kera, tällä kertaa tarjoilin itselleni myös tankoparsaa, suoraan säilykepurkista.

Kaasuliedellä tämä pikapaistaminen toimisi tosi hyvin, harmi kun ne ovat niin kalliita!

Maistui hyvälle pitkästä aikaa eikä ole hiilaripommi.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Valmiille ruualle!

Tänään poika laittoi hyvää spaghetti bolognesea. Oli kiva syödä toisen laittamaa ruokaa.

Kastikkeen tähän spaghettiin hän teki tuoreista tomaateista. Oli aivan eri makuista kuin tölkkitomaattimurskasta tehty kastike. Yleensä meillä tehdään bolognese itse eikä osteta valmiita kastikepulvereita, vaikka useimmiten käytetäänkin tölkitettyä tomaattimurskaa.

Pojan avovaimo, joka opiskelee puutarhuriksi, lähtee tänään Ranskaan työharjoitteluun suureen chateauhun. Tai lähtee tänään laivalla Helsinkiin ja jatkaa Helsingistä sitten lentäen. Suon sen hänelle oikein mielelläni, hän on ollut koulussa hyvä ja tunnollinen, ja siksi hänet valittiinkin sinne koulun kustantamana. Ja Pariisin viikonloppukin tiedossa koulun piikkiin!

Avovaimonsa kunniaksihan poika tämän ruuan laittoi, ja minä pääsin osille!  :D

Tässä kuvia ruuasta, en laita reseptiä kun en tiedä mitä poika teki raaka-aineille. Mutta sen tiedän että jälkiruuassa on kermavaahtoon sekoitettua,  kondensoitua maitoa, joka on kuin toffeeta kun sitä on keittänyt pari tuntia avaamattomassa purkissa vesikattilassa. Lisäksi siinä on mustikoita ja mansikoita.


Ranskalainen chateau mihin miniä 
menee harjoittelemaan!
Katteeksi käy ihan tosissaan!
Kuva Google maps.







perjantai 2. maaliskuuta 2012

Kriikunavispipuuroa ja perunalunta

Tänään olikin mukava päivä, kun ei tarvinnut itse laittaa ruokaa, istuin vain valmiiseen ruokapöytään.

Kuvassa ei ole kastiketta, koska unohdin sen. 
No, enhän minä tietenkään täysin ilman ruuanlaittoa ollut tänään. Tein päivällä itse mehustamastani kriikunamehusta vispipuuroa. Kriikunamehu on suurin piirtein yhtä hapanta kuin puolukkamehu, vaikka itse kriikuna on yhtä mieto kuin tuore luumu. Hassua että se muuttuu niin happameksi mehustettaessa.

No, aloin tekemään vispipuuroa siitä, ja kun oli muka kiire tehdä se, niin lämmitin mehun vedenkeittimessä. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Kun mehu tuli tarpeeksi kuumaksi, se kuohahti mikrosekunnissa ulos keittimestä, ja puolet mehusta meni hukkaan, tietenkin pitkin pöytää ja mattokin kastui.

Koska kriikunamehua ei ollut sen enempää, jouduin korvaamaan osan mehusta. Mutta millä? No, poika sanoi, että laita tuoremehua. Minä olin vähän skeptinen, ja meinasin ensin alkaa sulattamaan pakkasesta omenamehua, mutta sitten laiskuus otti ylivallan ja laitoinkin tuoremehua suurin piirtein kolmasosan.

Kriikuna-tuoremehuvispipuuro
Kiehautin nesteen nyt sitten kattilassa, ja lisäsin mannaryynejä ja sokeria sekä hiukan suolaa  Kotikokin  vispipuuron ohjeiden mukaan.

Kun puuro oli valmis, kaadoin sen talouskoneeseen vispautumaan. Siellä se sai sitten pyöriä kymmenisen minuuttia, ja tuloksena oli kauniin vaaleanpunertavaa, kuohkean tanakkaa vispipuuroa.

Tietysti se piti koemaistaa heti, hiukan sokeria ja maitoa päälle, ja se olikin yllättävän hyvää! Teen vastakin, kunhan saan taas lisää kriikunamehua.

Pääruuaksi poika laittoi kokonaisena paistettua porsaanfilétä, perunalunta, cheddarkermakastiketta, se sisälsi cowboy-nimistä paikallista mausteseosta, ja tietenkin salaattia lisukkeeksi sekä juuri paistettua patonkia. Valkoviiniä oli ruokajuomaksi.

Jälkiruuaksi vispipuuroa sokerin ja maidon kera.

Oli todella herkullinen illallinen!

Nyt on masu täynnä ja voi tyytyväisenä köllähtaa katsomaan uutisia.

Maukasta viikonloppua!