Munakas ja pikapaistetut vihannekset

Tänään teinkin "pikaruokaa". Perusajatuksena oli, että hiilarit olisivat minimissä.

Mietin mitä laittaisin ja löysin pakasteesta pienen palan kinkkua. Tein siitä sitten munakkaan.

Yksinkertainen munakas:

1-2 kananmunaa/henkilö
hiukan sipulisilppua
kinkkukuutioita
voita paistamiseen
vettä tai kermaa
suolaa
valkopippuria
mustapippuria maun mukaan, minä jätän yleensä pois

Kinkun sijasta voi käyttää esim. katkarapuja tai jättää liha kokonaan pois.

Sekoita kananmuna ja vesi sekä suola ja valkopippuri niin että rakenne rikkoontuu, mutta älä vispaa. Kun rikkoo kananmunan, saa kuoren puolikkaita, laitan aina vettä vajaan kuorenpuolikkaan.

Kuullota sipulit pannulla ja kaada joukkoon kinkkukuutiot. Paista hetki. Lisää kananmuna/vesiseos ja paista munakas hyvin alhaisella lämmöllä, kansi pannun päälle.

Pikapaistetut vihannekset:

1 porkkana, ohuina tikkuina
1 tl siirappia tai hunajaa (jos haluaa)
100 g haricot verts (vihreitä papuja)
1 paprika suikaleina
suolaa
pari ripausta rakuunaa (jos haluaa)
voita tai öljyä paistamiseen

Paista ensin porkkanatikkuja vähän aikaa kuumalla (wok)pannulla, lisää sitten siirappi, suola ja rakuuna. Lisää sen jälkeen pavut ja paprikasuikaleet. Paista aika kovalla lämmöllä hetki, juuri ennen kuin munakas on valmista. Huomaa, että vihanneksia ei saa paistaa pehmeiksi, niiden pitää olla "al tende", melkein raakoja, mutta kuumia.

Tarjoile munakas paistettujen vihannesten ja tomaatin kera, tällä kertaa tarjoilin itselleni myös tankoparsaa, suoraan säilykepurkista.

Kaasuliedellä tämä pikapaistaminen toimisi tosi hyvin, harmi kun ne ovat niin kalliita!

Maistui hyvälle pitkästä aikaa eikä ole hiilaripommi.

Valmiille ruualle!

Tänään poika laittoi hyvää spaghetti bolognesea. Oli kiva syödä toisen laittamaa ruokaa.

Kastikkeen tähän spaghettiin hän teki tuoreista tomaateista. Oli aivan eri makuista kuin tölkkitomaattimurskasta tehty kastike. Yleensä meillä tehdään bolognese itse eikä osteta valmiita kastikepulvereita, vaikka useimmiten käytetäänkin tölkitettyä tomaattimurskaa.

Pojan avovaimo, joka opiskelee puutarhuriksi, lähtee tänään Ranskaan työharjoitteluun suureen chateauhun. Tai lähtee tänään laivalla Helsinkiin ja jatkaa Helsingistä sitten lentäen. Suon sen hänelle oikein mielelläni, hän on ollut koulussa hyvä ja tunnollinen, ja siksi hänet valittiinkin sinne koulun kustantamana. Ja Pariisin viikonloppukin tiedossa koulun piikkiin!

Avovaimonsa kunniaksihan poika tämän ruuan laittoi, ja minä pääsin osille!  :D

Tässä kuvia ruuasta, en laita reseptiä kun en tiedä mitä poika teki raaka-aineille. Mutta sen tiedän että jälkiruuassa on kermavaahtoon sekoitettua,  kondensoitua maitoa, joka on kuin toffeeta kun sitä on keittänyt pari tuntia avaamattomassa purkissa vesikattilassa. Lisäksi siinä on mustikoita ja mansikoita.

Ranskalainen chateau mihin miniä 

menee harjoittelemaan!

Katteeksi käy ihan tosissaan!

Kuva Google maps.

Kriikunavispipuuroa ja perunalunta

Tänään olikin mukava päivä, kun ei tarvinnut itse laittaa ruokaa, istuin vain valmiiseen ruokapöytään.

Kuvassa ei ole kastiketta, koska unohdin sen. 

No, enhän minä tietenkään täysin ilman ruuanlaittoa ollut tänään. Tein päivällä itse mehustamastani kriikunamehusta vispipuuroa. Kriikunamehu on suurin piirtein yhtä hapanta kuin puolukkamehu, vaikka itse kriikuna on yhtä mieto kuin tuore luumu. Hassua että se muuttuu niin happameksi mehustettaessa.

No, aloin tekemään vispipuuroa siitä, ja kun oli muka kiire tehdä se, niin lämmitin mehun vedenkeittimessä. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Kun mehu tuli tarpeeksi kuumaksi, se kuohahti mikrosekunnissa ulos keittimestä, ja puolet mehusta meni hukkaan, tietenkin pitkin pöytää ja mattokin kastui.

Koska kriikunamehua ei ollut sen enempää, jouduin korvaamaan osan mehusta. Mutta millä? No, poika sanoi, että laita tuoremehua. Minä olin vähän skeptinen, ja meinasin ensin alkaa sulattamaan pakkasesta omenamehua, mutta sitten laiskuus otti ylivallan ja laitoinkin tuoremehua suurin piirtein kolmasosan.

Kriikuna-tuoremehuvispipuuro

Kiehautin nesteen nyt sitten kattilassa, ja lisäsin mannaryynejä ja sokeria sekä hiukan suolaa  Kotikokin  vispipuuron ohjeiden mukaan.

Kun puuro oli valmis, kaadoin sen talouskoneeseen vispautumaan. Siellä se sai sitten pyöriä kymmenisen minuuttia, ja tuloksena oli kauniin vaaleanpunertavaa, kuohkean tanakkaa vispipuuroa.

Tietysti se piti koemaistaa heti, hiukan sokeria ja maitoa päälle, ja se olikin yllättävän hyvää! Teen vastakin, kunhan saan taas lisää kriikunamehua.

Pääruuaksi poika laittoi kokonaisena paistettua porsaanfilétä, perunalunta, cheddarkermakastiketta, se sisälsi cowboy-nimistä paikallista mausteseosta, ja tietenkin salaattia lisukkeeksi sekä juuri paistettua patonkia. Valkoviiniä oli ruokajuomaksi.

Jälkiruuaksi vispipuuroa sokerin ja maidon kera.

Oli todella herkullinen illallinen!

Nyt on masu täynnä ja voi tyytyväisenä köllähtaa katsomaan uutisia.

Maukasta viikonloppua!

Paistettua polentaa ja broileria sitruskastikkeessa

Broileria sitruskastikkeessa

Laitoin polentaa, italialaista ruokaa tänään! Vihdoinkin!

Ostin nimittäin ennen joulua pakkauksen  polentaa, eli maissiryynejä, ne ovat kuin mannaryynejä. Pakkaus on kiusannut minua koko ajan keittiön hyllyllä, kun on pitänyt tehdä siitä jokin ruokalaji joskus. Tänään vihdoinkin sain sen tehdyksi.

Polenta:
5 dl vettä
1 lihaliemikuutio tai fondia sopiva määrä
sipulia silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
1 rkl fenkolia
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
hiukan rosépippuria ja timjamia (minä en laittanut, ei ollut kotona)
75-100 g parmesaanijuustoa tai muuta juustoa, minä laitoin 75 g kermajuustoa.
Huomio! Laita nuo nestemäärät ohjeen mukaan, polentaryynejä on erilaisia.

Kiehauta vesi/ruokakermaseos, sipuli ja valkosipuli sekä kaikki mausteet (ei juustoraastetta, se lisätään myöhemmin!), keitä muutama minuutti. Siivilöi sitten liemestä mausteet pois, ja laita liemi takaisin kattilaan.

Kun liemi kiehuu uudelleen, lisää polentaryynit sekaan voimakkaasti sekoittaen, alenna lämpö heti. Anna kiehua matalalla lämmöllä kunnes polenta on valmis (ohjeen mukaan, minä keitin 6 minuuttia, joissakin ohjeissa on 10 tai jopa 40 minuuttia, riippuu minkälaista polentaa on ostanut). Lisää juustoraaste valmiiseen puuroon, ja sekoita niin kauan kunnes kaikki on sulanut kunnolla.

Polentasta tulee kuin keltaista mannapuuroa, ja siitä pitää tulla aika paksua. Kaadoin polentapuuron tuorekelmulla vuorattuun laakeaan vuokaan ja annoin jäähtyä terassilla. Tämä kannattaisi mieluiten tehdä jo edellisenä päivänä, että jäähtyisi kunnolla, varmaan hiukan helpompi paistaa sitten.

Polenta jäähtymässä

Sillä aikaa kun polenta jäähtyy voit valmistaa broilerin.

Broileri:
Broilerin koipia, tai rintafileetä

Kastike: 
3-4 dl appelsiinituoremehua
kanaliemikuutio tai fondia sopivasti
2-3 rkl sitruunamehua
2-3 rkl tummaa sokeria tai hunajaa, minä käytin siirappia
1 rkl korianterin siemeniä tai 1-2 rkl tuoretta korianteria. Minä laitoin reilun teelusikallisen korianterijauhetta
(suolaa tarpeen mukaan)
mustapippuria
0,5 - 1 kpl kuivattua chiliä (minä olen kuivannut itse erittäin vahvaa chiliä). Varovasti, ettei tule liian tulista! Tuorekin chili käy, tottakai, hyvin pieniksi silputtuna.
1 mandariini tai pieni appelsiini pieniksi kuutioituna. Minulla ei ollut, siksi en laittanut.
1-2 rkl tärkkelystä (maissi- tai perunajauhoja tms.)

Sekoita kaikki kastikeainekset.

Poista nahkat broilerin koivista (puolitin koiven vielä "polvi"taipeesta ja leikkasin selkärankaosan pois).

Paista palat kauniin ruskeiksi ja hyvin kypsiksi.

Poista broilerinpalat pannulta, lisää pannulle yllä mainittu liemi ja anna kiehahtaa, tarkista paksuus, tarvittasessa lisää tärkkelystä kylmään appelsiinituoremehuun sekoitettuna.

Laita broilerin palat takaisin pannuun kastikkeen joukkoon ja anna hautua matalalla lämmöllä muutama minuutti. Jos haluaa hauduttaa hyvin kauan, kannattaa tärkkelys lisätä vasta haudutuksen jälkeen.

Lisää lopuksi vihannessekoitusta 2-3 dl, esim. pakaste-wokvihanneksia, tai kesäkurpitsan suikaleita, porkkanansuikleita, haricot vertsejä yms. oman maun mukaan. Parsakaalikin käy. Kiehauta, älä enää keitä, niin että vihannekset säilyvät "al tende".

Kun kastike/broileri on hautumassa kattilassa, paista  polenta. Kun polentapuuro on kunnolla jäähtynyt, siitä leikataan neliöitä, jotain 3x3 senttiä, ja paistetaan kullanruskeiksi. Tarjoillaan broilerin ja sitruskastikkeen kanssa. Kokeilin friteerata niitä, mutta hajosivat.

Tämä kastike muistuttaa hiukan kiinalaista hapanimeläkastiketta. Minusta tämä oli hyvänmakuinen ruokalaji. Valmistamani polenta oli hiukan liian löysää, ja oli vaikea paistaa, mutta onnistui se kuitenkin. Ensi kerralla tiedän paremmin!

Paistettu polenta

Kondensoitu maito - toffee

Iskä kokkaa-blogissa oli juttua kondensoidusta maidosta, ja niinpä minäkin innostuin ostamaan purkin, kun sellainen pisti silmään paikallisessa K-Supermarketissa. Se maksoi 1,90 €.

Linkki Iskän mielenkiintoiseen blogiin löytyy oikean sivupalkin linkeistä.

Tämä on aivan kuin toffeeta.

Siis kattilaan laitetaan vettä niin paljon, että purkki peittyy hyvin. Minä poistin etiketin ensin, mutta voi sen etiketteineenkin keittää, jos ei irtoa. Välillä voi tarkistaa, että vettä on tarpeeksi, ja lisätä.

Minä annoin putruttaa hiljalleen kattilassa kolme tuntia, ja tuli tosi jämäkkää tavaraa. Varmaan olisi hiukan löysempää jos keittäisi esim. puolitoista-kaksi tuntia.

Minä kun en tykkää hirveän makeasta, sain melkein shokin kun pistin teelusikallisen suuhuni. Se on tajuttoman makeaa (poika ja miniä jo laittoivat sitä suklaakakun päälle). Suklaakakku mikrossa

Niinpä ajattelinkin, että sekoitan tätä kermavaahtoon ja tarjoan esim. suklaakakun kanssa, tai ehkä jonkun hiukan neutraalimman kakun kanssa. Johonkin kinuskikakkuun tuota varmaan voisi käyttää täytteeksi tai pinnoitteeksi, esim. kermalla "kevennettynä". Saattaisi olla kivankin makuista, esim. jos vielä laittaisi pähkinä- tai mantelirouhetta sekaan.

Mutta mielenkiintoinen juttu tämä on, kondensoidulla maidolla on jännä historia, joskaan en ole varma pitääkö se paikkansa.

Laitan tähän tekstin minkä kirjoitin tuonne Iskä kokkaa-blogiin hiukan muutettuna, käänsin sen Wikipedian englanninkielisistä tiedoista, lyhentäen, kun tätä ei ollut suomeksi.

Venäläisellä Ivan Jerichillä oli idea kondensoidusta maidosta ja hänen maanmiehensä, lääkäri Osip Krichevskij onnistui toteuttamaankin idean 1802.

Tämä tuote, jonka ostin K-Supermarketista, on liettualainen.

Kuitenkin varsinainen teollinen valmistus alkoi USA:ssa, kun keksittiin tapa, millä säilöä maito.

Ei tiedetä, oliko tämä Gail Borden, joka alkoi kehittämään tätä kondensoitua maitoa erään traagisen laivamatkan jälkeen, tietoinen venäläisistä kokeiluista.

Laivalla, millä hän matkusti, kuoli pieni lapsi, ja uskottiin, että hän kuoli siksi, ettei saanut maitoa.

Lehmät, jotka oli otettu laivalle mukaan maidon takia, olivat niin merisairaita, etteivät ne lypsäneet eikä maitoa saatukaan.

Gail Borden järkyttyi tästä niin, että alkoi miettimään ratkaisua asiaan. Ja menestyi tässä kondensoidun maidon tuotannossa hyvin.

Amerikan konsuli Zürichissä perusti tehtaan Anglo/Swiss Condensed Milk Companyn Sveitsiin.

Pian hän perusti Bordenin tuotannon kanssa kilpailevan tehtaan New Yorkiin.

Nykyään tämä sveitsiläinen tehdas kuuluu Nestlen konserniin.

Condensed milk - Wikipedia, in English

Suklaakakku mikrossa

Melkein puolet kakusta on jo syöty!

En olisi ikinä uskonut, että joskus tekisin kakun mikrossa!

Tänään on kuitenkin uuni varattuna koko illan, joten en voinut tehdä kakkua tavallisella tavalla.

Koska teki mieli jotain makeaa, mikä on aika  harvinaista minulle, keksin googlata sanalla mikrokakku.

Ja tein sitten ensimmäisen mikä tuli esiin. Ajattelin ettei tuossa paljon häviä, jos joutuu lykkäämään kakun roskiin. Muttei tarvinnut! :D

Moni kakku päältä kaunis, mutta sisältä vielä makiampi! :D
Silikonivuoka, jossa reikä keskellä olisi varmaan paras vaihtoehto

Siitä tuli yllättävän hyvää, ja se oli yllättävän hyvän näköinenkin, ei varmaan kukaan arvaisi, että kakku on tehty mikrossa.

Suklaakakku mikrossa

2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
2-3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta (käytin O'Boyta ja sitä tarvitaan enemmän kuin tavallista kaakaojauhetta. Muutkin kaakaojuomajauheet käyvät yhtä hyvin)
1 tl leivinjauhetta
2 dl juoksevaa / sulatettua margariinia
3 munaa

Sekoita kuivat aineet. Lisää rasva ensin, sitten munat ja muut nestemäiset, sekoita. Kaada vuokaan ja mikrota täydellä teholla (n. 700w) 4-5 minuutin ajan. Minä pidin 850 W:ssa viisi minuuttia.

Vuokana oli kannellinen, muovinen mikrovuoka. Toimi tosi hyvin, kakun teossa ei mennyt kauempaa kuin noin kymmenen minuuttia paistoaikoineen päivineen. Tietysti ainekset olivat valmiiksi etsittyinä.

Tässä mikroastiassa paistoin kakun. Ei ollut korppujauhoja,
jotn käytin polentaa jauhottamiseen. Siitä keltainen väri ja kakun
kellertävä pinta. Maussa sitä ei huomaa. Myöhemmin olen huomannut
ettei jauhotusta edes tarvitse ainakaan tässä astiassa.

Tarjosin kermavaahtoa kakun kanssa, ja kahvit tietenkin! Liian hyvää ja nopeatekoista!

Edit (muutamia eriaikaisia lisäyksiä):

Joskus lisään taikinaan appelsiinin kuoren suikaleita.
Voin korvaan nykyisin ruokaöljyllä ja tuoremehulla. Jauhojakin olen vähentänyt.

Kakusta ei tule niin kova kuin vain sulatettua voita käyttämällä, voihan jähmettyy jäähtyessään.

Myös inkivääri ja chilihiutaleet kuuluvat nykyisin tähän kakkureseptiin. Luulenpa, että kakusta tulisi erityisen hyvää, jos siihen sekoittaisi vielä suklaarouhetta!

Tarjoillessani kakkua vieraille, kostutan sen appelsiinista puristetulla mehulla, ja tarjoan kermavaahdon kera. On se hyvää kostuttamattakin!

Olen huomannut kaiken lisäksi sen, ettei vuoan jauhottamista tarvitse. Sekoitan ainekset suoraan mikrokulhoon ja laitan sen sitten mikroon.

8.2.2020 Harvoin tulee tehdyksi tätäkään kakkua, vaikka se on niin nopea, helppo ja maukas.:

Vatsa on täynnä! Kiitos hyvien jouluruokien!

Janne kaataa itse tekemäänsä
viiniä lasiini

Nyt on sitten melkein ähky!

Onneksi ei ihan, koska koiria ulkoiluttaessa on samalla kinkkukin hiukan sulanut!

Jouluruoka oli sitä tavallista perinteistä kinkku/laatikkolinjaa.

Alkuruokana oli silliä, graavaamaani lohta, siihen Jannen tekemää kastiketta, ahvenanmaalaista mustaa leipää sekä paria erilaista juustoa.

Juomaksi oli kotitekoista valkoviiniä alkuruualle (todella onnistunutta, Jannen itse kotona mehustetuista omenoista tekemää), pääruualle punaviiniä ja muiksi juomiksi oli vettä ja julmustia.

Kerran vuodessa on kiva, kun saa syödä yölläkn. Karppaus on keskeytetty pariksi viikoksi!  :D