sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Lohkoperunoita ja muita sörsseleitä

Tänään näinkin vähän enemmän vaivaa, kun tein ruokaa.

Tein marinoituja sipuleita, koska ne alkoivat käymään vanhoiksi kaapissa yksi pieni oli jo pilalla):
  • balsamico-etikkaa
  • siirappia
  • tavallista sokeria
  • mustapippuria myllystä
  • ripaus suolaa
  • hiukan vettä
Sekoitin ainekset kasarissa, ja keitin niitä pari minuuttia. Lisäsin kuoritut ja siivutetut sipulit, ja keitin toiset pari minuuttia. 


Minulla oli tavallista keltasipulia, ja jotakin muita, mitä poika toi viime kerralla, kun kävi. En tiedä mitä ne ovat, mutta olivat aika pieniä. 

Sillä aikaa oli muutama lasipurkki kansineen uunissa kuumentumassa säilömistä varten.
Sitten kauhoin sörsselin lasipurkkeihin, ja kansi kunnolla kiinni. Ja napsahtivathan ne, kun jäähtyivät, kuten pitääkin.

Hunaja olisi varmaan hyvä siirapin ja sokerin sijasta, mutta sellaista ylellisyyttä minulla ei ole. 

Minulla on laivasta ostettua Aceto Balsamico di Modenaa, ja se on todella hyvää, mutta ei se olekaan halpistuote, kuten minulla yleensä.

Innostuin sitten tekemään myös lohkoperunoita. Pesin perunat, ja keitin kuorineen. Leikkasin ne jäähtyneinä lohkoiksi. Voitelin uunivuoan oliiviöljyllä, ripottelin pohjalle suolaa ja pippuria, ja perunat sitten siihen päälle. Sivelin perunat oliiviöljyllä ja ripottelin suolaa, mustapippuria ja valkosipulirouhetta päälle. Ja eiku uuniin.

Paiston puolivälissä lisäsin vuokaan noin 100 g Pirkan punaista lenkkiä kuutioina, ja kirsikkatomaatteja.


Sitten annos lautaselle, päälle kuivattua ruohosipulia, ja viereen viime viikolla valmistettua ja purkitettua kerma/broilerinjauhelihakastiketta ja marinoituja sipuleita.

Kastiketta oli jäänyt viime viikolta, joten se piti käyttää, ettei pilaannu - ja käytin sitten tähän. Olin säilönyt purkkiin, johon mahtui enemmän kuin yksi annos, ja siitä oli otettu jo yksi annos.

Sipulien olisi pitänyt saada marinoitua muutaman tunnin tai huomiseen, mutten malttanut odottaa. Loput sitten marinoituvat aikansa. Ripottelin sipulien marinointilientä tomaattien päälle, ja se maistui kivalle. Sipulista tuli paremman makuista kuin kuvittelin.

Kerma/broilerinjauhelihakastikkeen tein viime viikolla siksi, että minulla oli jääkaapissa purkki vispikermaa, ja päiväys meni jo, eli pelkäsin sen happanevan. Broilerin jauhelihaa ostin 50 % alennuksella, kun oli päiväys seuraavalle päivälle.

Kastiketta on vielä jäljellä jääkaapissa yksi lasipurkillinen.

Ja tietenkin Pimu kuuluu blogiin kuin blogiin! Tässä Pimu makoilee sängylläni, kun itse kuvaan juuri ripustamiani makuuhuoneen verhoja.


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rössypotut ja veripalttua

Nyt kun olen muuttanut pohjoiseen, eli Kemiin, alkaa tuttu murrekin taas tarttumaan puhekieleen.

Ja täytyyhän minun kirjoittaa ensimmäinen ruokareseptini pohjoisen perinneruuasta, eli rössypotusta. Tämä ruokalaji on kyllä lähinnä oululainen, mutta on sitä syöty muuallakin pohjoisessa, ja myös Pohjois-Ruotsissa syysteurastusten aikaan.

Olen syntynyt Tyrnävällä Oulun kupeessa, mutta asunut nuoruuteni Kuivaniemellä, noin 70 km Oulusta pohjoiseen. Meillä kotona tehtiin usein rössypottua, kun olin pieni. Se oli varmaan aika halpa ruoka. Köyhillä ei ollut aina varaa kokolihaan, ja veriruuasta sai ainakin rautaa.

Jotkut eivät voi kuvitellakaan syövänsä veriruokaa, mutta minulle se on ihan normaalia, koska olen tottunut siihen.

Rössyyn eli veripalttuun tarvitaan jonkun teuraseläimen verta, esim. sian, lampaan, poron tai naudan.

Löysin kaupasta pakastettua naudan verta, joten ostin sitä. En ollut edes aikonut tehdä rössypottua, mutta kun näin kaupassa tätä naudan verta, ostin puolen litran pullon.

Siitä alkoi elämäni ensimmäinen rössypottukokeiluni. En ole koskaan ennen tehnyt, en valmiista veripaltusta enkä itse tehdystä. Hassua, ettei tuota ole tullut tehdyksi, vaikka se on niin hyvää ja niin helppo tehdä.

Veripalttu eli rössy 4:lle
  • 3 dl tuoretta naudan, sian tai lampaan verta
  • 3 dl vettä, kaljaa tai maitoa (laitoin kaljaa, kun oli purkillinen jääkaapissa)
  • 100 g margariinia tai voita
  • 1 kpl sipuli
  • 0.25 tl valkopippurijauhetta
  • 2-3 tl suolaa
  • 3 dl ruisjauhoja (1 dl ruisjauhoja voi korvata ohrajauhoilla)
  • (1 kananmuna)
Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja ruskista hiukan.
Siivilöi veri ja vatkaa hyvin. Sekoita joukkoon vesi, maito tai kalja sekä mausteet. Hämmennä koko ajan.

Lisää sipulisilppu, rasva ja lopuksi jauhot hyvin sekoittaen.

Kaada veripalttu voideltuun uunipannuun tai -vuokaan ja anna sen kypsyä uunissa (200 °C) noin tunnin ajan.

Minä laitoin seoksen kahteen kapeaan leipävuokaan. Kun olin täyttänyt toisen vuoan, sekoitin toiseen annokseen yhden kananmunan, ja kaadoin seoksen sitten toiseen samanlaiseen leipävuokaan. Halusin testata, tuleeko maku- tai koostumuseroja. En huomannut eroa.

Paltun voi tarjota esim puolukoiden kanssa sellaisenaan. Samana päivänä söinkin sillä tavalla. 

Pakastin loput veripaltusta, ja sitten muutaman päivän kuluttua tein rössypotut.

Rössypotut
  • 5 kpl perunoita
  • 25 g veripalttua
  • 0,5 pkt pekonia tai jotain siankylkisiivuja
  • 1 porkkana
  • 1 kpl sipulia
  • 0,5 tl suolaa
Kuori ja lohko perunat, porkkana ja sipulit. Siivuta ja ruskista pekoni tai muu liha. Laita perunat ja sipuli kattilaan, lisää vettä niin, että perunat peittyvät. Keitä melkein kypsäksi. Paloittele veripalttu ja lisää se sekä pekoni kattilaan. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä.

Täytyy sanoa, että tuli todella hyvää. Annoksesta riitti useammaksi päiväksi.

Eikä postausta ilman ihanaista Pimua!

Pimu nauttii vapaana olosta meren jäällä Kemin Lallinperällä.
Ei tarvitse olla hihnassa, ja saa piehtaroida rauhassa.
Lallinperällä jäällä. Paikka on aika lähellä asuntoani.
Kyllä esim. rössypotut maistuvat tällaisen päivän jälkeen!
Taustalla puhkuu savua Veitsiluodon paperitehdas.

torstai 29. tammikuuta 2015

Ihana smoothie!

Melissa. Kuva Ellos
Innostuin smoothien tekemiseen, ja se tuntui hankalalta sauvasekoittimella. Ja niin innostuinkin tilaamaan halpisblenderin Ellokselta. Ajattelin, ettei tuo paljon ota, jos ei annakaan. Vehje maksoi alle kaksikymppiä.

Nyt olen tehnyt noin viikon ajan smoothien joka päiväksi, ja juon sen, kun tulen Pimun kanssa lenkiltä aamulla.

Olen kokeillut erilaisia aineksia, ja jokaisesta sekoituksesta olen tykännyt!

Toissa päivänä tein smoothien, josta pidin erityisen paljon.
  • 50 g pinaattia (pakastettu, hienonnettu, olivat sopivina "annosnappeina" pussissa)
  • 1/2 sitruunaa
  • 1 appelsiini
  • 1/3 banaani
  • 1 avokaado
  • 1 rkl itse tehtyä appelsiini/sitruunamarmelaadia makeutukseksi. Marmelaadissa on mausteena kanelia ja vaniljaa sekä aika reippaasti inkivääriä
  • turkkilaista jugurttia, vettä, rasvatonta maitoa ja AB-piimää
Ainekset seoitetaan blenderillä. Tässä meni vain hetki.

Olen yllättynyt, että tuo laite on niinkin hyvä ja kompakti, vaikka olikin halpa.

Join iltapalaksi pari desiä, ja loput jätin jääkaappiin odottamaan aamua. Maistui todella hyvälle!

Aamulla kun aloin kaatamaan smoothieta astiasta, se oli niin jämäkkää, ettei se liikahtanutkaan sieltä, vaikka kopautin astian reunaa lasin reunaa vasten. Lisäsin vielä maitoa, vettä ja AB-piimää, että sain siitä juoksevampaa. Paksua se oli vieläkin.

Vaikka join sitä lasillisen aamullakin, jäi vielä reilut puoli astiallista. Eli noista aineksista tuli tosi paljon juotavaa.

Kuvaamista varten piti siirtää kukkaruukkuja ja laittaa lasi ikkunalaudalle, koska on niin hämärää. Siten sain paremman päivänvalokuvan. Laitoin kyllä tavallista nätimpään lasiinkin tällä kertaa.

Täällä on pilvistä ja harmaata tänäänkin, ja nollakeli. Onneksi ei ole liukasta. Pimun kanssa oli kiva tehdä pitkä lenkki aamupäivällä. Sen jälkeen smoothie maistui!

Eikä postausta ilman Pimua!

Pimun kanssa lenkillä 25.1.15. Oli ihana päivä, kun aurinkokin paistoi.


keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Erilaisia vinkkejä helpottamaan ruuanlaittoa

Keräsin Youtubessa olevat vähäiset vinkkini tähän.


Valkosipulin kuoriminen muoviputkilon avulla.
Tuon muoviputkilon olen ostanut Luulajasta eräästä keittiötarvikekaupasta. Sisäpuolella on ohuet koholle olevat kierteiset raidat, jotka helpottavat kuorimista. Tämä on todella helppo.


Valkosipulitangon tekeminen ikkunalastan avulla. Lastan sijasta voi käyttää vaikkapa viivotinta, tai pientä leikkuulautaa. Valkosipulin kynnet murskattiin nopeasti ja tehokkaasti veitsen lappeella voimakkaasti painamalla, ei tarvinnut valkosipulipuserrinta. Pehmentynyttä voita ja valkosipulimurskaa sekoitetaan keskenään, ja maustetaan mieleisillä mausteilla. Sitten tangoiksi ja pakkaseen. Sieltä sitten voi ottaa sopivia paloja, tai vaikkapa vuolla kuorimaveitsellä pihvin päälle.

Tämän vinkin sain TV-kokki Mikael Björklundilta, kun olin hänen ruuanlaittokurssillaan.

Me kaupungin johtoryhmässä olevat ostimme eläkkelle lähtevälle kaupunginjohtajalle läksiäislahjaksi ruuanlaittokurssin, ja me olimme itsekin mukana oppilaina. Valmistimme seuraavaksi päiväksi hienoja ruokia ÅSS-paviljongille Maarianhaminassa, jonka ravintoloitsijana Mikael oli silloin. Opimme kivoja vinkkejä samalla, kun oli todella hauskaa.

Söimme sitten illalla itse laittamaamme naudanfileetä, alkuruokaa ja jälkiruokaa, sekä joimme tietenkin hyvää viiniä. Muutama johtoryhmäläinen "perusti" orkesterin, ja kuuntelimme heidän soittoaan ruuan jälkeen, ja kansalaisopiston johtaja lauloi kauniisti.

Blogini oikeassa laidassa on kuvakavalkadi tästä päivästä ja illasta nimellä "Making food with Michael Björklund"


Tämän vinkin alkuperää en muista. Olen ajatellut, että avattu kananmunaleikkuri voisi olla vielä parempi alusta perunalle sitä leikattaessa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Mustia belugalinssejä ja hedelmämarmelaadia

"Bolognese" porisemassa liedellä
Idean sain täältä
Innostuin tänään tekemään hilloa/marmelaadia ja kasvis"bolognesea" spagettikastikkeeksi.


Kasvis"bolognese"
  • 1 tölkki tomaattimurskaa (käytin Pirkan yrttimaustettua, pahvitetrassa olevaa)
  • 1,5 dl huuhdeltuja, mustia belugalinssejä
  • 1 punasipuli silputtun
  • 2 karkeaksi raastettua porkkana
  • 1-2 dl turkkilaista, paksua jugurttia (10 %)
  • 1 rkl siirappia
  • 3 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 kanaliemikuutio
  • basilikaa
  • juustokuminaa
  • mustapippuria
Kasvis"bolognese" lasitölkissä


Sekoita kaikki ainekset kattilassa, ja anna porista liedellä vähintään puoli tuntia, minä annoin porista reilun tunnin.

Tarkista maku ja kaada kastike kuumennettuihin lasitölkkeihin.

Ostin viime viikolla liikaa hedelmiä, enkä halunnut niiden mätänevän kulhoon. Joudun silti syömään niitä urakalla vielä huomenna, kun niitä jäi jäljelle.
  • 2 appelsiinia
  • 1 sitruuna 
  • 2 mandariinia
  • 350 g hillosokeria (tämä on noin 70 % hillosokeripakkauksen ohjeessa olevasta määrästä. En halunnut tehdä liian makeaa.
Marmelaadi
Kuumenna tarvittavat lasitölkit kansineen uunissa 100-120 asteessa, tai keitä kattilassa 15 minuuttia.

Raasta yhden appelsiinin ja puoli sitruunan kuorta ja laita kattilaan hillosokerin kanssa. Ota kuorimaveitsellä toisesta appelsiinista ja puoliksi raastetusta sitruunasta ohuita siivuja. Silppua kattilaan. Paloittele kuoritut hedelmät niin, että jää mahdollisimman vähän kalvoja ja lisää nekin kattilaan. Mausta inkivääritahnalla tai -jauheella, kanelilla ja hiukkasella vaniljaa. Keitä parikymmentä minuuttia.

Voi myös jättää mainitut mausteet pois oman mielen mukaan.

Kaada kuumennettuihin tölkkeihin, ja sulje kannet tiiviisti. Kun kansi napsahtaa seoksen jäähtyessä, tietää, että tölkki on ilmatiivis.

Suosin säilömistä lasitölkkeihin, koska pakastin on niin pieni, ettei sinne mahdu paljon mitään, ja tölkissä oleva kastike on mielestäni maukkaampi lämmitettäessä. Jääkaappini taas on todella suuri yhden hengen talouteen.

Eikä postausta ilman Pimua.

Tilasin Kiinasta älypuhelimeen 3 erilaista linssiä reilulla 8 eurolla. Tässä on kalansilmälinssillä kuvattu Pimu asuintaloni lähellä olevan kivenlohkareen päällä.

Pimu kuvattu kalansilmälinssillä asuintaloni lähellä olevan kivenlohkareen päällä
Tässä Pimu hyppää ja kiipeää samaisen kivenlohkareen päälle, kuvattu ilman ylimääräistä linssiä.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tomaattiporkkanakeitto

En olekaan pitkään aikaan kirjoittanut ruokablogiini. Tänään oli siis aika kirjoittaa.

Syksy on saapunut, ja sen myötä viileät säät. Tykkään tällaisesta säästä, jos vain ei sada kovin paljon. Pimu-koiran kanssa käyn pyörälenkeillä mieluiten juuri syksyllä.

Eilen kyllä kastuin kokonaan, kun käytiin lenkillä, satoi nimittäin aika reippaasti. Tänään sen sijaan oli kirkas ja hyvä päivä pyöräilyyn, joskin tuntui aika viileälle.

Kävimme lähimmällä huoltoasemalla laittamassa pyörän renkaisiin lisää ilmaa, ja sitten tehtiin pieni ylimääräinen lenkkikin, että koiruli saa liikuntaa. Minulle se ei taida ihan riittää! 

Eilisen naapurin luona vietetyn hauskan rapujuhlan ja tämänpäiväisen viileähkön pyöräreissun jälkeen keitto maistui erinomaisesti.


Siksipä teinkin kanakeittoa, joka lämmittää nopeasti. Siitä jäi töihin evääksikin.

Inspiraation tähän keittoon sain täältä. Ilkka kirjoittaa mielenkiintoisesti ruoka-asiaa ja siinä ohessa paljon muutakin.

En kyllä tehnyt ollenkaan linkissä olevien ohjeiden mukaan, mutta kanakeittoa kuitenkin tein!
  • 0,5 l vettä tai kanalientä. Tein eräänä päivänä kanalientä, kun keitin Pimulle kanaa. Keitin liemen kokoon, ja säilöin lasipurkkiin. Nyt sille oli sitten käyttöä. 
  • tomaatteja (silppusin kolme tosi suurta)
  • porkkanoita (laitoin neljä pientä paloina)
  • broilerin fileitä
  • 1 kesäkurpitsa kuutioina
  • basilikaa
  • valkosipulia
  • sipulia, ruohosipulia tms. 
  • mustapippuria
  • sitruunan mehua
  • suolaa
  • raastettua juustoa
Keitin ensin porkkanat ja tomaattisilpun kanaliemessä ehkä noin vartin, sitten soseutin sauvasekoittimella. Mausteet sekaan ja udelleen liedelle pulputtamaan muutamaksi minuutiksi. Sen jälkeen laitoin kesäkurpitsakuutiot kiehumaan pariksi kolmeksi minuutiksi niin, etteivät kuutiot menneet liian pehmeiksi. Juustoraasteen voi lisätä tässä vaiheessa.

Sillä aikaa kun keitto on kiehumassa, voi broilerfileet paistaa kullanruskeiksi. Leikkasin fileet paloiksi, ja lisäsin keittoon viimeiseksi. Sitten kiehahdus ja keitto on valmista.

Ja eiku keitto lautaselle, ja pari ruokalusikallista turkkilaista jugurttia päälle! Maistuu hyvin ruisleivän tai tavallisen sämpylän kera. NAM!

Innostuin vielä tekemään mikrosuklaakakun, vien sen töihin huomenna. 





sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kesäkurpitsahillo

Eilen tein kesäkurpitsalettuja. Koska jäi niin paljon kesäkurpitsaa, mietin mitä laittaisin siitä. Ja blogeja selaillessa löytyi Etsireseptin kautta resepti täältä.

Tottakai tuunasin tätäkin reseptiä jollakin tavalla, kuten aina.

Sitruksinen kesäkurpitsahillo
  • 1kg kesäkurpitsaa
  • 300g sitruunaa
  • 300g appelsiinia
  • 1kg hillosokeria
Lisäsin vielä seuraavia aineksia:
  • 1 tl kuivattua chiliä
  • 3 rkl fariinisokeria
  • 2 tl inkivääritahnaa
  • 1 rkl kanelia
Kuori kesäkurpitsat, poista siemenet ja paloittele. Minä en kuorinut, vaan otin kuoretkin mukaan.

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi ja laita kattilaan. Pese appelsiinint ja sitruunat hyvin ja raasta niiden kuori kattilaan kesäkurpitsan joukkoon. Minä en jaksanut raastaa kuoria, kun minulla on niin huono raastinrauta, joten leikkasin kuorimaveitsellä ohuita suikaleita hedelmien kuoren pinnasta ja laitoin ne seoksen joukkoon ohuina suikaleina.

Kuori kaikki sitrushedelmät hyvin, niin että käytät hilloon vain hedelmien hedelmälihan. Paloittele pieneksi ja lisää kattilaan.

Kiehauta kurpitsaraaste ja pilkotut sitrushedelmät. Lisää joukkoon vähitellen sekoittaen hillosokeri. Keitä kunnolla 10 minuuttia. Kuori vaahto pois ja hauduta hiljalleen 30 minuuttia. Jaa valmis hillo tölkkeihn ja säilytä viileässä.

Huomenna otan töihin evääksi eilen paistamiani kesäkurpitsalettuja. Otan myös mukaan hiukan tätä hilloa, jospa se sopii niiden lettujen kanssa. Huominen näyttää miten siinä sitten kävi.

Ei blogitekstiä ilman Pimua! ☺☻
Pimun kanssa pyöräretkellä.