sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tomaattiporkkanakeitto

En olekaan pitkään aikaan kirjoittanut ruokablogiini. Tänään oli siis aika kirjoittaa.

Syksy on saapunut, ja sen myötä viileät säät. Tykkään tällaisesta säästä, jos vain ei sada kovin paljon. Pimu-koiran kanssa käyn pyörälenkeillä mieluiten juuri syksyllä.

Eilen kyllä kastuin kokonaan, kun käytiin lenkillä, satoi nimittäin aika reippaasti. Tänään sen sijaan oli kirkas ja hyvä päivä pyöräilyyn, joskin tuntui aika viileälle.

Kävimme lähimmällä huoltoasemalla laittamassa pyörän renkaisiin lisää ilmaa, ja sitten tehtiin pieni ylimääräinen lenkkikin, että koiruli saa liikuntaa. Minulle se ei taida ihan riittää! 

Eilisen naapurin luona vietetyn hauskan rapujuhlan ja tämänpäiväisen viileähkön pyöräreissun jälkeen keitto maistui erinomaisesti.


Siksipä teinkin kanakeittoa, joka lämmittää nopeasti. Siitä jäi töihin evääksikin.

Inspiraation tähän keittoon sain täältä. Ilkka kirjoittaa mielenkiintoisesti ruoka-asiaa ja siinä ohessa paljon muutakin.

En kyllä tehnyt ollenkaan linkissä olevien ohjeiden mukaan, mutta kanakeittoa kuitenkin tein!
  • 0,5 l vettä tai kanalientä. Tein eräänä päivänä kanalientä, kun keitin Pimulle kanaa. Keitin liemen kokoon, ja säilöin lasipurkkiin. Nyt sille oli sitten käyttöä. 
  • tomaatteja (silppusin kolme tosi suurta)
  • porkkanoita (laitoin neljä pientä paloina)
  • broilerin fileitä
  • 1 kesäkurpitsa kuutioina
  • basilikaa
  • valkosipulia
  • sipulia, ruohosipulia tms. 
  • mustapippuria
  • sitruunan mehua
  • suolaa
  • raastettua juustoa
Keitin ensin porkkanat ja tomaattisilpun kanaliemessä ehkä noin vartin, sitten soseutin sauvasekoittimella. Mausteet sekaan ja udelleen liedelle pulputtamaan muutamaksi minuutiksi. Sen jälkeen laitoin kesäkurpitsakuutiot kiehumaan pariksi kolmeksi minuutiksi niin, etteivät kuutiot menneet liian pehmeiksi. Juustoraasteen voi lisätä tässä vaiheessa.

Sillä aikaa kun keitto on kiehumassa, voi broilerfileet paistaa kullanruskeiksi. Leikkasin fileet paloiksi, ja lisäsin keittoon viimeiseksi. Sitten kiehahdus ja keitto on valmista.

Ja eiku keitto lautaselle, ja pari ruokalusikallista turkkilaista jugurttia päälle! Maistuu hyvin ruisleivän tai tavallisen sämpylän kera. NAM!

Innostuin vielä tekemään mikrosuklaakakun, vien sen töihin huomenna. 





5 kommenttia:

  1. Kylläpä olikin herkullinen syksyn avaus tässä ruokablogissa;) Ja ihana kuva Pimusta. Olen ihmetellytkin että missä se oikein viillättää, no töissä ja Pimun kanssa tietenkin:) Mukavaa syksyä Sinulle Laali.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mustis! Mukavaa kun kommentoit! Keitto maistuu hyvälle näin syksyn alkuviileillä, kun on tottunut lämpimämpään!

      ♥♥♥♥♥♥ Minun iki-ihana Pimu ♥♥♥♥♥♥

      Mukavaa syksyä Sinullekin! :)

      Poista
  2. Vähän myöhäinen kommentti: Ensin piti kokeilla ja oli tosi hyvää (vähän muokattuna eli ilman valkosipulia). Syksyn putoavat lehdet ovat varmaan Pimulle mielenkiintoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! :)

      Hassua, kun kuvia on kadonnut tästä blogista.

      Poista
    2. Nyt on kuvat laitettu takaisin!

      Poista