sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Illallinen Taidetehtaalla

Shampagne Besserat
Kuva Satu Auvinen
Eilen illalla nautimme ystävien kanssa illallisesta Bistro Sinne:ssä. Se on Taidetehtaalla Porvoojoen länsirannalla. The presentation is also in English and Swedish on their home page.

Sisustus on aika askeettinen, ja moderni, mutta ruoka oli huippuhyvää. Osassa pöydistä oli pitkät penkit, mutta meidän pöydässä oli oikeat selkänojalliset tuolit. Päivänvalossa saattaisi näyttää aika tylsältä, en tiedä. Mutta siisti se oli, ja kokit olivat näkyvillä. Oli kiva katsoa kun he työskentelivät.

Ei se ruoka kyllä rakennustyömiehen vatsaa täyttäisi, vaikka söisi alku-, pää-, ja jälkiruuan, mutta meidän vatsat se kyllä täytti sopivasti.

Yrteillä mehustettua vasikanpaistia, piparjuurta ja krassia 
Roast veal juiced with herbs, horseradish and cress.
Kuva Satu Auvinen
Pellinge. Päivän kalasaalis - paistettua siikaa
Pellinge. Catch of the day- fried white fish
Kuva Satu Auvinen
Tuossa shamppanjakuvassa lasin takana on pieni koivuhalon puolikas, jonka sahattuun rakoseen on laitettu hapankorpun palanen. Siitä sai taittaa paloja ja syödä.

Alkujuomaksi oli aitoa shamppanjaa ja ruokajuomaksi minä ja Jonna jaettiin pullollinen punkkua, Satu ei juonut viiniä kun migreenipiru aina luuraa jossain suupielen takana, ja Gitta joi valkkaria.

Satulle tehtiin oma juomasekoitus talon raparperimehusta ja vodkasta.

Alkuruokana oli Pastramia vasikanlihasta. Pääruuaksi oli sesongin kalaa Pellingistä. Siinä oli jotain hyvää vermuttivaahtoa päällä. Alkuruuan vaahdosta en tiedä mitä se oli.

Jälkiruuaksi oli crème brûlée ja sitruunasorbettia ja juotiin jotain likööriä, en muista mitä se oli, ehkä jotain vadelmaista.


Lakritsilla maustettu crème brûlée ja sitruunasorbettia
Crème brûlée seasoned with licorice and lemon sorbet
Kuva Satu Auvinen
Jonnan äitiä en ollut ennen tavannutkaan, ja meillä "vanhoilla" oli tosi hauskaa. Minä toimitin Satun "varaäidin" virkaa, siskoni, eli Satun äiti kun ei asu täällä lähistöllä.

Alkuruuan tullessa joku sanoi, että onkohan kokki sylkäissyt vaahtoisan syljen tuohon ruuan päälle! Hahhh... eikä edes mennyt ruokahalu siitä!

Ja sitten Jonna löysi hiuksen ruuasta! Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei se ole hius, vaan "munankarva". Jonnalla jäi loppuruoka syömättä, mutta kuulemma ei tarvinnutkaan enempää.

Tämä on tarkkaa hommaa!
Tarjoilijalle kerrottiin asiasta, ja hetken kuluttua hän tuli kertomaan, ettei kysymyksessä ole hius, vaan juurikarva, eli kasviksen juuri. Hihhh... oliskohan ollut niin? Me vähän epäillään! Jonna halusi ehdottomasti pitää päänsä ja sanoi että se oli munankarva - ei hän sitä kuitenkaan tarjoilijalle sanonut. Minä siihen, että kokin oli pitänyt vähän "scratch scratch" ruuan laiton välissä, eli ihmekö tuo jos karva joutui alkuruokaan! Kyllä meitä taas nauratti.

Ja saatiinhan me ruokaan hyvitystäkin sen takia, vaikka tarjoilija sanoikin sitä juurikarvaksi, eli ihan luonnolliseksi ruuan osaksi. Siksi me vähän mietittiinkin, olisko se kuitenkaan ollut juurikarva!

Kokki työssään
Oli todella hauskaa, nauroimme niin että kyyneleet valuivat ja vatsalihakset saivat kyytiä. Oli kyllä todella piristävä reissu.

Mutta eihän se reissu tähän jäänyt. Satu asuu ihan lähellä Taidetehdasta, joten kävelimme sinne ravintolasta, ja istuimme juttelemassa ja joimme viiniä, tai siis kuka mitäkin suosi.

Sinne tuli muutama muukin Satun ystävä, ja aikamme istuttuamme oli aika lähteä "puumatunneliin". Joo, sellaiseksi nämä nuoret naiset sanoivat ravintola Barracudaa, johon menimme.

Satoi ihan kaatamalla mutta onneksi Päivi toimitti kuskin virkaa.

No, siellä "puumatunnelissa" oli kaiken ikäistä porukkaa, mutten minä ainakaan mitään puumatoimintaa huomannut, emmehän ole puumanaisia - en ainakaan tunnusta! ;)

Pitihän se vessakin kuvata! Siellä oli jännät valokirjaimet takaseinällä ja
korissa käsipyyhkeet, ei tarvinnut paperisia. Seinäkoukutkin erikoisia
noin moderniin sisustukseen. Mukavan näköinen paikka. 
Siellä sitten istuttiin pari tuntia ja sitten Päivi vei kotiin puolen yön maissa. Ihanaa kun pääsi autolla, siellä satoi edelleenkin.

Kiitos Päiville siitä!

Tai siis minä lähdin, en tiedä mihin aikaan muut lähtivät. Tiedä vaikka sitä puumatoimintaa olisi harrastettu sen jälkeen kun lähdin!  ;) Silloinhan siellä meno vasta alkoi! Minä olen niin vanha etten jaksa enää. Vaikka Jonnan äiti on vanhempi, hän on kai virkeämpi kuin Laali-muori!

Kaiken kaikkiaan mukava ilta, naurua ja puhetta riitti. Kiitos kaikille mukana olleille! Ja kiitos ruuasta Jonna! Se oli todella maittavaa!

2 kommenttia:

  1. Voi, että tuli nälkä, vaikka en kaikkea haluaisi maistaakaan. Ruokailuympäristökin tietysti vaikuttaa, mutta tietenkin ruoka on kaiken aa ja oo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ympäristö vaikuttaa mutta ruoka on kaiken aa ja oo... ja seura! :D

      Kiitos kommentista! Mukavaa iltaa!

      Poista