torstai 24. marraskuuta 2011

Kiinalaiset dumplingsit

Tänään laitoinkin kiinalaisia dumplingseja. Sain idean Decapitated-sivulta. Siellä on vaikka kuinka paljon herkullisia reseptejä. Eli en kirjoita ohjeita tähän vaan voitte mennä linkin kautta katsomaan, jos ohje kiinnostaa.

On se kyllä hiukan näpertämistä, ainakin alkuun. Sitten se menikin jo rutiinilla, kun oli tehnyt parikymmentä sellaista.

Tein minä muutakin ruokaa tänään. Laitoin eilen herneet likoamaan ja tänään sitten keitin niitä muutaman tunnin, lihaa ja mausteita tietenkin lisukkeeksi. On se todella hyvää itse keitettynä.

Ostin eilen lihatuotteita jotka olivat alennuksessa, koska tänään oli viimeinen myyntipäivä. Laitoin tästä lihasta sitten hernekeittoon kahdenlaista lihaa.

Sitten paistoin uunissa porsaan karréta. Nyt onkin viikonlopun ruoka laitettu, eli saan laiskotella. Tai oikeastaan en, pitää purkaa vintin rappusten alusta, että saa sinne uuden eristyksen. Pihallakin olisi töitä.


































keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Omppuviiniä ja hiivantappoa

Viini kauniissa pullossa.
Saa odottaa jouluun.
Äiskältä peritty kello
siinä mittaa aikaa.
Noniin, tänään onkin pullotettu omppuviini!

"Poika!" oli käymässä olohuoneen nurkassa muutaman viikon, olisko ollut kolme, ja sitten siihen laitettiin hiivantappo- yms. aineet. Sitten "Poika" sai selvitä siellä nurkassa.

Ei ei ei! En minä pullottanut, en laittanut käymään, en tappanut hiivoja enkä tehnyt mitään muutakaan "Pojalle". Kaiken tämän teki minun poika avovaimonsa avustuksella.

Osaan viinistä poika laittoi hiukan sokeria, osa jätettiin aivan kuivaksi, tykkään kuivasta viinistä.

Poika on siis tehnyt viinin alusta loppuun, minä vain tein mehut, taisi se poikakin muutaman litran höyrystää.

Omenamehuun laitettiin vettä sekaan, ja nestettä tuli kaiken kaikkiaan noin 25 litraa. Sitten "Poika" sai seistä olohuoneen nurkassa säädetyn ajan, ennen kuin hiiva tapettiin jollakin rikkiyhdisteellä (muistaakseni se on jotain sellaista).

Oops!
Mitähän noissa pusseissa on?
Sitten muutama päivä lepoa. Hiivat molskahtivat pohjaan ja niin viini olikin valmista lapottavaksi pulloihin.

Tänään oli siis pullotus! Enkä minä pannut tikkua ristiin, tai no, hain minä kaksi jääpalaa pakkasesta, jäähdytin pikkulasillisen sitä kullankeltaista ja erittäin kirkasta viiniä.

Mitä varten jäähdytys!
No sitä varten kun join sen viinin, ja se maistui hyvältä!  



Yksi pullo kaapissa.
Kuvausteknisistä syistä! ☺
Taitaapi olla viinisokeria.


lauantai 12. marraskuuta 2011

✿✿✿ 11.11.11 ✿✿✿

Onnea Jenni!
 ____/)___/)______./¯"""/')
¯¯¯¯¯¯¯¯¯\)¯¯\)¯¯¯'\_„„„,\)

Eilen olikin hieman erikoinen päivämäärä ja kaiken lisäksi Jenni, miniäkokelas, poikani avovaimo siis, täytti vuosia.

Halusin juhlistaa sitä tekemällä täytekakun ja hänen mieliruokaansa, joka on myös minun mieliruokaani. Kuvissa näkyvät ruusut ovat hänelle ostamiani.

Tilasin myös pojan laittamaan nuudeleita, hän laittoikin riisinuudeleita. Ostin mereneläviä kaupasta ja hän laittoi niitä sitten nuudelien seuraksi. Olikin hyvää.

Laitoin alkuruuaksi avokaadoa, keitettyä kananmunaa, majoneesi-creme fraiche-kastiketta. Katkaravut ja mäti kuuluivat tietenkin asiaan. Osin levämätiä tavallisen sijaan, ihan kokeilumielessä, ja siksikin, kun se oli halvempaa. Kiinnosti, miltä se maistui.

Täytekakun tein ohjeella, jossa oli mielestäni tosi paljon kananmunia. Kakusta tuli kauniin mallinen, koristelun jälkeen se ei sitten ollutkaan ihan niin kaunis!

Kakkutaikina

  • 6 kananmunaa
  • 3 dl sokeria
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 1,5 dl perunajauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi, lisää kuivat aineet varovasti sekoittaen.

Kaada taikina voideltuun vuokaan. Itse käytin pyöreää vuokaa, mutta esim. suorakaiteen muotoinen, vajaan puolen uunipellin kokoinen vuoka on myös hyvä vaihtoehto.

Paista 175 asteessa, hiukan uunin keskitasoa alempana, kunnes kakku on täysin kypsä. Minun uunissani siihen meni reilu tunti. Alensin lämpöä loppuvaiheessa, ja laitoin silikonisen leivin"paperin" kakun päälle, ettei se paistu liikaa pinnasta. Anna jäähtyä.

Tästä kakusta tuli tosi suuri, meille olisi riittänyt jos olisi laittanut vain puolet aineksista. Olisi kyllä voinut puolittaa kakun ja laittaa toinen osa pakkaseen mutta en hoksannut silloin.

Täyte:
  • 2,5 dl (1 purkki) Flora vispiä
  • 2 dl (1 purkki) maitorahkaa
  • 1 dl kermaviiliä tai creme fraichea
  • 200-300 g marjoja. Minä käytin mustikoita, seassa hiukan vadelmia. 
  • 50 g kriikunahilloa (itse tehtyä). Tätä laitoin siksi, että se on hieman hapokasta ja antoi hiukan kirpeän maun
  • Hiukan sokeria (oman maun mukaan)
  • Hiukan vaniljasokeria (omn maun mukaan)
Vatkaa Flora vispi timmiksi vaahdoksi, lisää sekaan rahka ja kermaviili. 

Murskaa mustikat haarukalla, lisää ne vatkaamaasi seokseen. Mausta sokereilla maun mukaan. Marjojakin voi käyttää enemmän tai vähemmän, aivan miten itse haluaa.

Leikkaa kakku pariin osaan. Kostuta hiukan maidolla. Levitä sitten joka kerrokseen täytettä.

Vaahdota vispikermaa, ja kuorruta kakku sillä. Laita päälle marjoja. Minä sirottelin marjojen päälle vielä tomusokeria metallisiivilän läpi. Anna vetäytyä jääkaapissa pari kolme tuntia.

Alkuruoka - Avokaado ja keitetty kananmuna

Halkaise avokaado pitkittäin. Ota pois iso kivi. Sivele pinnat sitruunalla, etteivät mustu. Keitä kananmunat koviksi.

Kastike avokaadolle:

Sekoita hiukan majoneesia ja desilitra creme fraichea, jauha mustapippuria myllystä, purista sekaan sitruunamehua. Lisää katkarapuja seokseen. Silppua punasipuli pieniksi ja lisää osa silpusta seokseen. Jätä osa tarjottavaksi sellaisenaan.

Aseta avokaadon puolikas lautaselle. Täytä kolo kastikkeella, laita muutama irtokatkarapu koristeeksi, purista hiukan sitruunaa päälle ja koristele tillin tai persiljan oksalla. Minä laitoin korintin oksan, kun ei ollut muuta. 

Kastike kananmunalle:
Sekoita majoneesiin hiukan creme fraichea (suhteet siis toisin päin kuin avokaadon kastikkeessa). Lisää hiukan sitruunaa ja hiukan mustapippuria, voi jättää poiskin.

Aseta halkaistut kananmunan puolikkaat avokaadon viereen. Laita puolikkaiden päälle leväkaviaaria noin teelusikallinen.

Pursota tai lusikoi kastike kaviaarin ympärille. Purista kaviaarin päälle muutama tippa sitruunaa. Laita vielä lautaselle sipulisilppua. 

Tästä tuli tosi hyvää ruokaa, alkuruokana se oli jopa aika iso, kun avokaadot olivat isoja.

Alkuruualle joimme vaaleanpunaista kuohuviiniä. 

Pääruoka:
  • Riisinuudeleita
  • Tuoreita, vihreitä papuja, haricot verts
  • mereneläviä (ostin pakastettua irtotavaraa, mustekalaa, simpukoita ja katkarapuja)
  • Simpukka jossa toinen kuoren puolikas paikoillaan sekä liha
Keitä nuudelit ohjeen mukaan, keitä myös simpukka jossa on kuori.

Wokkaa merenelävät kypsiksi, lisää pavut joko kokonaisina tai paloiteltuina. Lisää soijaa. Lisää sitten nuudelit ja wokkaa nopeasti. Tarjoile niin, että lihainen simpukankuori on päällimmäisenä, senkin päälle voi tirskauttaa vähän sitruunaa. 

Tämä ei näytä kovin kauniilta kuvassa, mutta maistui hyvälle. Mausteeksi tai kastikkeeksi käy thai chili-kastike oikein mainiosti! Ja sitten voi tietenkin tirskauttaa vähän soijaa jos tykkää siitä enemmänkin. Tämän ruuan kanssa jatkoimme kuohuviinin juomista, sitä kun oli kokonainen pullollinen ja alkuruualle meni vain lasillinen eli noin 12-15 senttilitraa.

Jälkiruoka:

Kakkutäytettä tuli niin paljon, että sitä jäi reilusti, joten tein siitä jälkiruokaa. Murskasin vain lisää mustikoita  ja sekoitin, lisäsin myös hiukan sokeria ja kriikunahilloa. Asetin nätisti kristallilaseihin, muutama marja päälle ja pursotin kermavaahtoa ympärille. Oli hyvää! 

Jälkiruualle joimme Sandeman Old Invalid portviiniä. Olikin tosi hyvää, pitkän pitkästä aikaa!

Leväkaviaari oli hyvää, ei kyllä huomaa, ettei se ole aitoa, jos ei tiedä.

En ymmärrä miksi tällä kertaa sain noin huonoja kuvia, mutta kyllähän niistä näkee mitä on laitettu. 


lauantai 29. lokakuuta 2011

Paella Completa - sangriaa - juustoa - paholaisenkakkua!

Tänään syötiinkin sitten paellaa, tuli tosi hyvää!

Poika teki sitä, mutta myös minä katselin vähän reseptejä. Kotikokilta poika löysi oikein hyvän, mutta halusin katsoa myös espanjalaiselta reseptisivulta, ja löysinkin useita. Eivät ne eronneet juurikaan Kotikokin resepteistä, joten meni vähän kaiken sekoitteluksi. Ja hyvää tuli!

Täältä katsoin reseptin "oikeat" ainekset. Vaikka olivat ne ihan oikeat Kotikokissakin, mutta halusin olla varma asiasta!
cocinavino.com

Täältäkin katsoin vähän ideoita ja luin paellan historiaa.
www.recetapaella.com

Ostin eräänä päivänä meren eläviä kaupasta, siinä oli mustekaloja simpukoita ja katkarapuja. Oli pari tosi söpöä minimustekalaakin! Se oli sellainen impulssiostos, joita harrastan hyvin harvoin.

Kauppaan oli ilmestynyt sellainen pakasteallas, joissa oli eri lokeroissa erilaisia äyriäisiä. Minä sitten kauhoin sieltä joka lokerosta vähän jotakin, aivan kuin irtokarkkeja! Oli mielestäni aika edullista, kun maksoi vain 8,90 €/kilo. Tykkään kaikesta tuollaisesta. Aloin sitten myöhemmin miettimään mitä ruokaa siitä voisi laittaa. Ensin ajattelin että nuudeleita ja äyriäisiä, mutta sitten välähti, ettei meillä ole tehty paellaa kai koskaan. Ja sanoin siitä pojalle. Hänhän innostui ja halusikin sitten laittaa sen, minun ei tarvinnutkaan vaivautua.

Oli kiva kun ei tarvinnut vaivautua, kun olin ihan poikki.

Raahasin nimittäin puutarhakalusteet tänään pikkutalon kellariin, eikä se niin yksinkertaista ollutkaan! Kun pikkutraktorista (ruohonleikkuri) oli rengas puhki, aioin ottaa kottikärryn, siitäkin oli rengas puhki! Ihan kuin joku olisi sabotoinut! Millä minä sitten raahaan ne kalusteet 50 metrin päähän, ajattelin? 

No, mulla välähti - pojalla on hitsauskärry, josta se on poistanut pullot, tein siihen sellaisen alustan ja raahasin sitten sillä jokaisen kalusteen yksitellen sinne pikkutalon kellariin. Ne tuolit ovat tosi raskaita ja isoja, oli kolme puutarhapöytääkin, ja yksi pienempi työpöytä ja sitten kukkaruukkuja, rautaisia patoja yms. Mutta nyt ne ovat siellä ja terassi tyhjänä. Jeeeesssssss!


Oli se vähän raskasta, kun se raahaaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Se hitsikärry on aika raskas kömpelys, kaksi pyörää, ja raskas kuin peeveli, täyttä rautaa! :D

Nyt meinaskin olla sitten iskiasvaivaa, ja nyt joudun kävelemään vähän vinossa! Minä pölijä taas rehkin niin ettei kroppa kestä! En minä ikinä opi, vaikka muka itseäni oppivaiseksi kehunkin! No, se siitä, jatketaan mieluummin ruuan parissa eikä minun selkävaivoissa!

Ainekset ja teko-ohjeet Kotikokista: Paella - Kotikokki.net

Käytin kuitenkin katkarapujen sijasta siis tuota äyriäissekoitusta, joka olikin oikein onnistunut ratkaisu! Sahrami tai kurkuma olisi antaneet väriä riisiin, mutta unohdettiin ostaa sellaista. Makuunhan ne eivät juurikaan vaikuta. Elitarvikeväriäkin käyttävät espanjalaisissa resepteissä.

Paella maistui aivan samalle kuin sitä Espanjassa syödessäni.

Poika teki myös sangriaa ruualle, tottakai - kuten kuvista näkyy! 

Myöhemmin, kun olimme toipuneet liiasta syömisestä, poika tarjosi juustoja. Tällaisia juustoja en ollutkaan ennen maistanut, en edes tiennyt olevan olemassa.

Eli Saint Albrayn punahomejuustoa ja Pestorosso gouda-juustoa. Tämä pestorosso maistui ihan bolognesekastikkeelle tai pizzalle! Oli bolognesekastikkeen värinenkin! Punahomejuuston homeen väri oli hennon punertava, oikein hyvää juustoa. Oli se pestorossokin hyvää, mutta ensin yllätti se maku! Nuo tikkumaiset juustot ovat ihan tavallista tilsit-kermajuustoa.

Juustot poika tarjosi viinirypäleiden ja kahdenlaisten keksien kera. Tarjoiluun kuului myös itse tekemiäni hilloja, appelsiini- ja kriikunahillo. Oli kyllä tosi hyvä jälkiruoka!

Leivoin tänään paholaisenkakunkin pitkästä aikaa.

Tein myös tällä viikolla hapatettua patonkia 8 kappaletta. On se kyllä hyvää, ihan eri makuista kuin happamaton. Kannattaa siis pitää taikina suljetussa astiassa noin vuorokauden verran kylmässä ennen kuin leipoo patongeiksi. Laitoin ruisleivän juurta ja hieman siirappia että nousee hyvin ja tulee sopivan hapanta.





perjantai 14. lokakuuta 2011

Ihanan makuiset ja helppotekoiset fajitakset! Fajitas, easy and tasty!

Great tasting fajitas from STERNO'S BBQ - mainiolta maistuvat fajitakset STERNO'S BBQ-blogista

Tein tänään tuon linkissä olevan ohjeen mukaan fajitaksia. Olipa hyviä, eikä ruoka sisällä paljon E-numeroita, koska tein kaikki tuoreista aineksista! En ole koskaan syönyt noin hyviä fajitaksia, vaikka olenkin tehnyt monta kertaa itse. Suosittelen! Helppoa kuin mikä!

I made fajitas today, check the link, there you can see the recipe! Tasty! I recommend! Very easy to make!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Omenapiirakka ja vaniljakastike - Mammas äppelpaj

Tänään oli vapaapäivä ja teki mieli jotain hyvää - vaikka omenapiirakkaa, mutten jaksanut alkaa vispaamaan ja vatkaamaan enkä ottamaan yleiskonetta enkä edes sähkövatkainta esille. Laiskamato kaiversi ja vähän väsykin. Iltapäivällä kun poika tuli kotiin, sanoin hänelle, että tekisi mieli omenapiirakkaa tai jotain.

Hän siihen, että tee sitä mitä hän teki eräänä päivänä, se on helppoa eikä tarvitse sotkea monta astiaakaan.

No, minähän innostuin  ja hain esiin sadonkorjuujuhlilta (Skördefest) saadun reseptin. Lumparlandin K-Extra-kauppa, Matboden, tarjosi sitä piirakkaa juhlien kunniaksi kaikille asiakkaille ja se olikin hyvää. Poika teki sitä heti samalla viikonlopulla, kun olimme käyneet siellä juhlilla.

Meillä riittää edelleenkin noita omenoita, joten ei tarvitse säästellä. Olen höyrystänyt omenamehua pakkaseen litrakaupalla eikä omenoista näy tulevan loppua.

Tässä resepti kuvattuna
Tumpeloinkaan ei voi epäonnistua tämän piirakan tekemisessä! Tämän valmistus on siis todella yksinkertaista!

Tarvittavat ainekset: 
  • Omenoita  - reilusti (reseptissä sanotaan, että pitää kuoria, minä vain pesen omenat, en kuori)
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl sokeria
  • Voita tai margariinia (noin 150 g)
Tee näin:

Voitele matalan piirakkavuoan pohja, minä voitelin sulalla voilla.

Levitä reilusti omenasilppua/siivuja pohjalle, vähintään parin kolmen sentin kerros.

Sekoita sokeri ja jauhot keskenään ja levitä seos omenakerroksen päälle, tasoita vähän.

Höylää sen jälkeen suoraan voi/margariinipaketista voisiivuja kanneksi, niin että voi peittää pinnan kokonaan. Yksi kerros riittää.

Paista uunin keskivaiheilla, 200 asteessa, noin 20-30 min. Anna paistua kunnes pinta on rapean ja kauniin ruskea, minun uunissa siihen meni noin 30 minuuttia.

Jotkut sanovat että voita on valtava määrä, mutta ei se ole niin. Minun isoon 30 sentin vuokaan meni 150 g. Kun tekee murotaikinan, siihen menee paljon enemmän voita. 

Yksinkertainen vaniljakastike
  • 3 dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • 2 tl perunajauhoja (jos haluaa paksua, pitää laittaa vähän enemmän)
  • 2 tl sokeria (voi säätää maun mukaan)
  • 2 tl vaniljasokeria (voi säätää maun mukaan)
Laita maito ja kananmuna kattilaan, vispaa munan rakenne rikki. Sekoita perunajauhot ja sokerit (sokerit voi lisätä valmiiseenkin kastikkeeseen)

Keitä liedellä koko ajan sekoittaen (varo pohjaan palamista), kunnes kastike pulpahtaa kerran.

Nosta kattila vaikka tiskialtaaseen kylmään  veteen, ja vatkaa kunnes seos on jäähtynyt. Tässä ei mene monta minuuttia.

Kaada kastike tarjoiluastiaan. 

Tarjoile omenapiirakan kanssa. Tämä sopii jälkiruuaksi, tai vaikkapa kahvinkin kanssa.

Vaniljajäätelö sopii myös hyvin omenapiirakan seuralaiseksi.

Vinkki: minä olen hieman kärsimätön tällaisten hiljalleen lämpimäksi vispattavien kanssa, kuten tämä vaniljakastike. Minä tein niin, että sekoitin kananmunan, sokerit ja perunajauhot yhteen desiin maitoa, mikrotin loput 2 maitodesiä niin kuumaksi kuin yli kiehumatta saattoi. Laitoin lieden levyn päälle, sekoitin tämän kuuman maidon siihen kylmään muna/jauho/sokeriseokseen koko ajan vispaten. Ei tarvinnut seistä niin kauan vispaamassa, ja tuli ihan yhtä hyvää. 

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Appelsiinimarmelaadi

Ostin reilu viikko sitten isoja, ihanan näköisiä appelsiineja. Ne osoittautuivat kuitenkin kamalan vaikeiksi kuoria ja olivat melko happamiakin. Ne jäivät syömättä, ja "kypsymään". Tänään testattiin taas, ja ihan samanlaisia. Minä sanoin pojalle, että olin ajatellut tehdä niistä marmelaadia, jos eivät muutu makeammiksi.

No, poikahan alkoi heti kuorimaan ja paloittelemaan niitä marmelaadia varten, ja minäkin sitten kuorimaan niitä. Janne raastoi yhden tai kahden appelsiinin kuoret mukaan.

Kuva: Jan Sergejeff
Ja eiku palat kattilaan, muutama desi vettä ja hillosokeria melkein appelsiinien painon verran. Sitten keitin massaa noin 15 min. Steriloin lasipurkit uunissa keittämisen aikana.

Otin lusikallisen marmelaadimassaa asetille keittämisen puolessa välissä, laitoin jääkaappiin jäähtymään, ja tarkistin rakenteen, hyvä oli.

Koska marmelaadiin jäi isohkoja apelsiinin paloja, hienonsin ne tehosekoittimella siinä kattilassa. Tässä pitää olla varovainen, ettei massaa roisku päälle.
Sitten vain kuumiin purkkeihin ja kansi kiinni. Tämän pitäisi säilyä huoneen lämmössäkin, jos on kunnolla steriloidut purkit ja kannet ja massa yli 70-asteista kun laittaa sen purkkiin.

Ok, laitetaan reseptikin (laitan sen määrän mitä itse tein)

860 g kuorittuja ja paloiteltuja appelsiineja, saavat mielellään olla happamia
750 g hillosokeria
3 dl vettä
1-2 appelsiinin raastettu kuori
Voi lisätä sitruunaakin, tai sitruunamehua veden sijasta, jos haluaa. Nämä appelsiinit olivat niin happamia ettei sitruunaa tarvinnut.

Nämä ainekset sekoitetaan ja kiehautetaan, annetaan pulputtaa noin 10-15 minuuttia liedellä.
Tehosekoittimella voi hienontaa jos haluaa hienorakenteista marmelaadia.

Tästä tuli 1,5 litraa marmelaadia, riittää pitkäksi aikaa.