Näytetään tekstit, joissa on tunniste perunalumi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perunalumi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Kriikunavispipuuroa ja perunalunta

Tänään olikin mukava päivä, kun ei tarvinnut itse laittaa ruokaa, istuin vain valmiiseen ruokapöytään.

Kuvassa ei ole kastiketta, koska unohdin sen. 
No, enhän minä tietenkään täysin ilman ruuanlaittoa ollut tänään. Tein päivällä itse mehustamastani kriikunamehusta vispipuuroa. Kriikunamehu on suurin piirtein yhtä hapanta kuin puolukkamehu, vaikka itse kriikuna on yhtä mieto kuin tuore luumu. Hassua että se muuttuu niin happameksi mehustettaessa.

No, aloin tekemään vispipuuroa siitä, ja kun oli muka kiire tehdä se, niin lämmitin mehun vedenkeittimessä. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Kun mehu tuli tarpeeksi kuumaksi, se kuohahti mikrosekunnissa ulos keittimestä, ja puolet mehusta meni hukkaan, tietenkin pitkin pöytää ja mattokin kastui.

Koska kriikunamehua ei ollut sen enempää, jouduin korvaamaan osan mehusta. Mutta millä? No, poika sanoi, että laita tuoremehua. Minä olin vähän skeptinen, ja meinasin ensin alkaa sulattamaan pakkasesta omenamehua, mutta sitten laiskuus otti ylivallan ja laitoinkin tuoremehua suurin piirtein kolmasosan.

Kriikuna-tuoremehuvispipuuro
Kiehautin nesteen nyt sitten kattilassa, ja lisäsin mannaryynejä ja sokeria sekä hiukan suolaa  Kotikokin  vispipuuron ohjeiden mukaan.

Kun puuro oli valmis, kaadoin sen talouskoneeseen vispautumaan. Siellä se sai sitten pyöriä kymmenisen minuuttia, ja tuloksena oli kauniin vaaleanpunertavaa, kuohkean tanakkaa vispipuuroa.

Tietysti se piti koemaistaa heti, hiukan sokeria ja maitoa päälle, ja se olikin yllättävän hyvää! Teen vastakin, kunhan saan taas lisää kriikunamehua.

Pääruuaksi poika laittoi kokonaisena paistettua porsaanfilétä, perunalunta, cheddarkermakastiketta, se sisälsi cowboy-nimistä paikallista mausteseosta, ja tietenkin salaattia lisukkeeksi sekä juuri paistettua patonkia. Valkoviiniä oli ruokajuomaksi.

Jälkiruuaksi vispipuuroa sokerin ja maidon kera.

Oli todella herkullinen illallinen!

Nyt on masu täynnä ja voi tyytyväisenä köllähtaa katsomaan uutisia.

Maukasta viikonloppua!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Täyteyt pekoniherkkusienet, pihvi, perunalunta ja salaatti

Tänään laitoin illalliseksi kaikkea muuta kuin laihdutusruokaa! Mutta vähemmän syötynä se ei ole kovinkaan vaarallista, varsinkaan ilman kastiketta ja perunaa.
Täytetyt pekoniherkkusienet

  • isoja herkkusieniä
  • tuorejuustoa, minä käytin Philadelphiaa
  • rakuunaa
  • valkosipulia puristettuna tai silputtuna
  • suolaa
  • mustapippuria
  • pienen pieniksi kuutioitua kinkkua (voi ihan hyvin jättää poiskin). Täytettä ja mausteita voi muutella oman mielen mukaan.
Sekoita tuorejuustoon mausteet ja kinkkukuutiot. Koverra pois herkkusienen jalka ja täytä kolo tuorejuustoseoksella. Kierrä pekonisuikale sienen ympärille ja laita kiinni cocktailtikun puolikkailla. Puolita siksi, ettei jäisi niin pitkät piikit harottamaan, vie paljon tilaa vuoassa. Ja säästyyhän siinä muutama tikkukin!  :D

Minulta loppuivat pekonisuikaleet, joten yhteen sieneen käytin pirkan kinkkusiivua, se on oikean puoleisessa kuvassa keskellä. Jotenkin hauskan näköinen.

Laita 200-asteiseen uniin noin puoleksi tunniksi, niin että pekoni ruskistuu hieman, keitä sillä aikaa perunat ja paista pihvit viimeiseksi.

Tällä kertaa herkkusienikastikkeesta tuli vaalean ruskeaa, koska lisäsin siihen pihvienpaistoliemen antamaan lisämakua. Laitoin myös rakuunaa mausteeksi tavallisten valkopippurin ja suolan lisäksi. Kastikkeeseen silppusin herkkusienistä jääneet jalat. Tässä blogissani on herkkusienikastikeohje mutta laitan linkin silti tähän niin ei tarvitse etsiä:

Herkkusienikastike: Klikkaa tätä tekstiä! Löytyy se tuolta oikealta alhaalta tunnisteluettelostakin!

Kuorin ja keitin perunat melko suolaisessa vedessä ja paistoin lehtipihvin sopivaksi (pihvi oli oikeastaan paksumpi kuin lehtipihvi, mutta samalla tavalla "mankeloitu".

Salaatiksi sekoitin jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua ja vesimelonia.

Sitten ruoka lautaselle, ja eiku syömään.

Tein perunalumen sellaisella jättikokoisen valkosipulipuristimen näköisen vempaimen avulla, voi sitä tehdä ohutverkkoisen terässiivilänkin läpi puristamalla. Tai sitten voi syödä perunat kokonaisina sellaisenaan. Suolasin perunoiden keitinveden siksi, että perunalumesta tulee siten maukkaampaa. Muuten en yleensä laita suolaa keitinveteen.