Näytetään tekstit, joissa on tunniste peruna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste peruna. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. tammikuuta 2016

Sekavihanneskeitto

Meillä on ollut just nimeksi lunta täällä Meri-Lapissa. Tänään sitä tulikin sitten aika reippaasti.

Lumikolauksen päälle sopii keittoruoka! Ja niin tein sitä.

Kaivoin pakastimesta pusseissa olevia vihannesten jämiä, joita ei ole tullut käytetyksi; parsakaalia, keittojuureksia, hienonnettua pinaattia nappeina ja vihreitä papuja.

Aioin alunperin tehdä parsakaalikeittoa, mutta sitä oli niin vähän jäljellä, että piti kaivaa muut vihannesvarastot apuun.

Keitin lauantaina koirille kanankoipia (niitä halpiksia Lidlistä), ja otin itselleni talteen parhaat palat, ja liemen.

Keitin tässä liemessä pinaattia ja keittojuureksia, kuutioidun tomaatin ja yhden perunan sekä valkosipulia. Soseutin, mausteeksi mustapippuria ja ripaus valkopippuria sekä vähän suolaa. Laitoin liemeen vähän raastettua juustoa. Ei sitä oikeastaan olisi edes tarvinnut, olisi terveellisempääkin ilman.

Lisäsin sitten parsakaalin, vihreät pavut ja kuutioitua kesäkurpitsaa sekä keitettyjä kanapaloja. Keitin pari kolme minuuttia.

Laitoin sitten lautasella keiton päälle ruokalusikallisen maustamatonta maitorahkaa. Sekoitin viime viikolla idättämiäni belugalinssejä ja niin ikään viime viikolla tekemiäni etikka/öljymarinoituja belugalinssejä, ja lisäsin seosta keiton pinnalle.

Maistui todella hyvälle, vaikka vaikuttaakin ihan "sekameteli"sopalta! 😜

Tuli niin paljon keittoa, että säilöin sitä lasipurkkiin (steriloin sen kiehuvassa vedessä ) pari annosta.
Eikä postausta ilman koissuja! 
Kuva on otettu läheisellä "Ankkalammella". Sinne on matkaa
noin 300 metriä meiltä. 

lauantai 15. helmikuuta 2014

Superyksinkertainen ruoka - ja hyvää!

Olisi tuon pihvin voinut tehdä tasareu-
naisemmaksikin, mutta maku on sama!
Tänään teinkin yksinkertaista ruokaa, ja sellaista, jota en ole ennen tehnyt. Nimittäin peruna"lastuja" ja jauhelihapihviä. En siis ole ennen tehnyt perunalastuja, mitä nyt pikkulikkana paistettiin ihkaoikealla puuhellalla niitä.

Äidin keittäessä ruokaa, kun olimme pieniä, ja kattiloiden ympärille jäi tilaa, me tytöt siivutettiin perunoita, ja paistettiin niitä siinä hellalla. Joskus koko hellan pinta oli täynnä perunasiivuja. Ne näyttivät lähes samanlaisilta, kuin nämä nyt paistamani. Muistan vieläkin sen ihanan tuoksun.

Teen naudan jauhelihasta pihvin siten, että sekoitan siihen vain mausteita ja yrttejä sekä vähän suolaa, en mitään muuta. Taputtelen ne kämmenellä lituskaisiksi ja sitten paistan pannulla. Niistä tulee aika kiinteitä, mutta maukkaita.

Siivutin perunat ja laitoin uunipellille leivinpaperin päälle. Kuivasin pinnat talouspaperilla. Ja sitten uuniin 300 asteeseen reiluksi kymmeneksi minuutiksi.

Mausteeksi perunalastujen päälle ripottelin suolaa, grillausmaustetta, valkosipulirouhetta, rakuunaa ja itse kuivattua chiliä.

Lisukkeeksi tarjosin itselleni tomaatteja ja cosmopolitan-salaattia. Ruokaa jäi vielä toiseksikin kerraksi, esim. töihin lounaaksi.

Miten tällainen yksinkertainen, ja nopeasti laitettu ruoka voikin olla niin hyvää! Kastikkeita tämä ei tarvitse.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Voikukkaviiniä ja perunakroketteja


Keräsin parhaaseen voikukka-aikaan, eli noin kolme viikkoa sitten voikukan kukintoja, vain niitä keltaisia osia ja laitoin voikukkaviinin käymään. Oli kyllä hirveä työ kerätä ne kolme litraa. Ensin aioin tehdä tupla-annoksen, mutta selkä sanoi EI!

Voikukkaviini
Voikukkaviini:
  • 3 litraa voikukan kukintoja, keltaiset osat, jos tulee mukaan hiukan vihreää, ei ole niin vaarallista, mutta mahdollisimman vähän vihreää.
  • 4 litraa vettä
  • 1,7 kg sokeria
  • 3 sitruunaa
Lisää vesi kiehuvana voikukkien päälle. Anna tekeytyä 12 tuntia. Siivilöi sen jälkeen voikukat pois.
Lisää nesteeseen sokeri ja siivutetut sitruunat. Peitä astia.

Voikukan kukkia, mahdollisimman
vähän vihreää joukossa. 
Jos näyttää syntyvän vaahtoa tai hometta pintaan, kerää tarkasti pois. Minun viinissäni ei tällaista näkynyt. Sekoita kerran päivässä siten että sitruunat uppoavat. Tämä estää homeen muodostumisen.

Kun on kulunut noin 2,5 viikkoa, siivilöi neste, ja pullota. Laita viileään paikkaan. Minä siivilöin kankaan läpi kahteen kertaan. Kirkastettakin voi varmaan käyttää.

Viinin pitää tekeytyä vähintään kolme kuukautta, muuten on kuulemma katkeran makuista, mieluiten ainakin puoli vuotta tai vuoden. Minä suunnittelin tarjota tätä jouluna. Henkilö, jolta sain reseptin, Birgitta Björkqvist, sanoi viinistä näin: Om ett år smakar det som flytande guld... Eli vuoden kuluttua se maistuu juoksevalta kullalta. Aika kivasti sanottu!

Kiehuva vesi lisätty.
Tuttavani poika oli sanonut kun maistoi tuoretta viiniä, että se maistui hiuslakan ja siman sekoitukselta. Minä maistoin omaa viiniäni, muttei se maistunut sellaiselta. Ehkä maistuukin jos on enemmän tuota voikukan vihreää osaa seassa.

Viini maistuu kuulemma portviinin tai sherryn tyyppiseltä. Aika paljon tuossa on kyllä sokeria.

Vuosi on kulunut: Voikukkaviiniä oli vielä jäljellä. Poika teki valkoviiniä, ja loput voikukkaviinistä laitettiin siihen, koska viini oli liian makeaa juotavaksi. Valkoviinistä tulikin todella hyvää. 

Tein tänään perunakroketteja kun tiistaina jäi keitettyjä perunoita. Puristin ne perunapuristimella, se muistuttaa jättikokoista valkosipulipuristinta.

Perunakroketit, pariloitu lehtipihvi,
kanttarellikastike ja salaatti.
Sekoitin siihen vehnäjauhoja ja kananmunia ja mausteeksi mustapippuria ja suolaa. Laitoin tahnan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja puristin pikkupötköjä kuumaan öljyyn.

Tarjosin pariloituja lehtipihvejä valkosipulivoin kanssa, kanttarellikastiketta ja salaattia krokettien lisäksi. Harvoin enää viitsii vaivautua ruuan takia noin paljon, mutta tänään oli sellainen päivä.



lauantai 23. huhtikuuta 2011

Valkosipulilammas, hasselbackin perunat ja salaatti, valkosipulitanko

Huomio! Havainnollistavia videoita työtä helpottamaan:


Pitkänä perjantaina 22.4.2011 tein lammasta omalla tavallani.

Ei taatusti ole laihdutusruokaa, vaikka tässä blogissani pitäisi nimenomaan olla laihdutusruokaa!

Olisin ostanut lampaan paistin luullisena, mutta ei löytynyt, joten ostin luuttoman. Luullisen halusin siksi, että keitän luun  yleensä koirille, jotta nekin saavat pääsiäisruokaa siitä luusta. No, ostin koirille halpaa luullista lampaanlihaa, jotain vitosen kilo, ja keitin ne puuroriisin kanssa. Kyllä niille maistuikin.

Niin, se "ihmisten" lammaspaisti.
  • Lampaanpaisti
  • Valkosipulivoita
  • Pekonia
  • Mausteita maun mukaan
Itse en oikein pidä timjamin ja rosmariinin mausta, joten en käytä niitä lammaspaistiin. Mutta rakastan valkosipulia, ja laitan sitä aina tuhdisti! 

Leikkasin lihan kahdeksi levyksi, koska tarkoitus oli tehdä paistista rulla.

Sekoitin huoneen lämpöiseen voihin tosi paljon puristettua valkosipulia, grillimaustetta, suolaa, lorauksen sitruunaa, mustapippuria ja rakuunaa. Tykkään rakuunasta aivan mahdottomasti! Sekoitin notkeaksi. Levitin seoksen sitten lammaslihalevyjen päälle. Sen päälle laitoin muutaman pekonisiivun. Lammas on aika kuivaa joten pekoni ja voi auttavat siinä asiassa.

Sitten rullasin levyt, ja peitin rullan pekonisiivuilla.

Sen jälkeen olikin melkein koko siihen asti tehty työ aivan turhaa. Nimittäin kun yritin saada sen rullan verkkoputkiloon, se ei suostunut millään! Verkko oli aika pieni, ja lampaan liha oli liukas siinä rullattuna.

No, loppujen lopuksi sulloin sen rullan muovipussiin, pussin sai sitten helpommin sinne verkkoon, ja sitten liu'utin pussin pois sieltä verkosta.

Valmiin rullan maku oli kuitenkin hyvä vaikkei sen ulkonäkö ollutkaan sellainen kuin halusin. Yleensä tulee tosi kaunis rulla, mutta tällä kertaa ei.  Voi tuon verkon jättää poiskin, ja kietoa vaikka tiukasti voipaperiin tai paistopussiin, mutta nyt en halunnut antaa periksi, kun olin hankkinut tuon verkon.

Tällainen ruoka onnistuu helpommin naudan- tai hirvenpaistista, niistä saa leikatuksi hyvät ja tasaiset lihalevyt ja rullastakin tulee kauniimpi.

Paistoin rullan uunissa, noin 175 asteessa valellen välillä vuokaan valuneella paistoliemellä.
Hasselbackin perunat á la Raili
(ei sisällä juustoraastetta eikä korppujauhoa)
  • Perunoita
  • Sulatettua voita, valkosipulia, mausteita
Kun olin laittanut lihan uuniin, kuorin perunat ja leikkasin ne siivuiksi siten, että jäivät pohjasta kiinni. Näitä kutsutaan hasselbackin perunoiksi. Sivelin jokaisen perunan voi/valkosipuliseoksella, ja sitten uuniin lampaan seuraksi noin 50 minuutiksi. Valelin valuneella liemellä välillä. Perunoiden päälle voi laittaa myös valkosipulivoita. Perunan leikkaamisvido tämän blogitekstin alussa. 


Perunat voi leikata esimerkiksi matalan kauhan tai ruokalusikan avulla siten, että pysyvät pohjasta kiinni.

Kermapekonikastike

Puoli pakettia pekonia
Kermaa (kahvikermaa, ruokakermaa)
Vähän ruokaöljyä
Vehnäjauhoja

Suikaloin pekonit ja paistoin ne öljyssä, niin että alkoivat ruskistumaan, mutta en päästänyt niitä ruskeiksi. Huom! Ei saa olla mitään lihanestettä jäljellä, se pitää kiehuttaa pois! Lisäsin vähän öljyä ja kuumensin. Sitten vehnäjauhoja sekaan ja kunnon sekoitus pari kolme minuuttia.Älä anna jauhojen ruskistua, eli ei saa olla liian kovalla lämmöllä tässä vaiheessa. Sen jälkeen lisäsin kerman. Maustoin suolalla ja rakuunalla. Siivilöin sekaan myös lammaspaistista valuneen liemen. Tuli hyvää!

Salaatiksi tarjosin kirsikkatomaattia, jäävuorisalaattia, kurkkua ja vihreitä oliiveja turkkilaisen jugurtin kanssa.

Valkosipulitangot

Tässä blogissa on ohje valkosipulivoista toisaalla, mutta laitan sen tähänkin.

Valkosipulia

Voita, huoneen lämpöistä
Rakuunaa
Suolaa
Sipulinvarsisilppua

Tämän voi maustaa itse juuri sellaisilla mausteilla mistä tykkää.

Sekoita ainekset tasaiseksi tahnaksi. 

Laita muovipussiin. Leikkaa kulma auki, purista leivinperille ja tee tangoksi ikkunalastan avulla.  Voi siihen käyttää muutakin tasareunaista työkalua, joskus käytän pientä, muovista leikkuulautaa apuna. Video tuossa ylhäällä.

Tämän tankovinkin sain Michael Björklundin ruokakurssilla Ahvenanmaalla.

Se on helppoa ja tosi kätevää! Tangot voi laittaa paperissaan pakasteeseen, ja kun ne ovat pakastuneet, paperit voi poistaa ja kerätä tangot vaikka pakastuspussiin tai -rasiaan, ja sieltä voi sitten ottaa palan aina tarpeen mukaan. Tangosta voi vuolla siivujakin esim. juustohöylällä tai kuorimaveitsellä. Tai sitten ottaa ihan paloina suoraan pihvin päälle.