Voikukkaviiniä ja perunakroketteja

Keräsin parhaaseen voikukka-aikaan, eli noin kolme viikkoa sitten voikukan kukintoja, vain niitä keltaisia osia ja laitoin voikukkaviinin käymään. Oli kyllä hirveä työ kerätä ne kolme litraa. Ensin aioin tehdä tupla-annoksen, mutta selkä sanoi EI!

Voikukkaviini

Voikukkaviini:

• 3 litraa voikukan kukintoja, keltaiset osat, jos tulee mukaan hiukan vihreää, ei ole niin vaarallista, mutta mahdollisimman vähän vihreää.
• 4 litraa vettä
• 1,7 kg sokeria
• 3 sitruunaa

Lisää vesi kiehuvana voikukkien päälle. Anna tekeytyä 12 tuntia. Siivilöi sen jälkeen voikukat pois.

Lisää nesteeseen sokeri ja siivutetut sitruunat. Peitä astia.

Voikukan kukkia, mahdollisimman
vähän vihreää joukossa. 

Jos näyttää syntyvän vaahtoa tai hometta pintaan, kerää tarkasti pois. Minun viinissäni ei tällaista näkynyt. Sekoita kerran päivässä siten että sitruunat uppoavat. Tämä estää homeen muodostumisen.

Kun on kulunut noin 2,5 viikkoa, siivilöi neste, ja pullota. Laita viileään paikkaan. Minä siivilöin kankaan läpi kahteen kertaan. Kirkastettakin voi varmaan käyttää.

Viinin pitää tekeytyä vähintään kolme kuukautta, muuten on kuulemma katkeran makuista, mieluiten ainakin puoli vuotta tai vuoden. Minä suunnittelin tarjota tätä jouluna. Henkilö, jolta sain reseptin, Birgitta Björkqvist, sanoi viinistä näin: Om ett år smakar det som flytande guld... Eli vuoden kuluttua se maistuu juoksevalta kullalta. Aika kivasti sanottu!

Kiehuva vesi lisätty.

Tuttavani poika oli sanonut kun maistoi tuoretta viiniä, että se maistui hiuslakan ja siman sekoitukselta. Minä maistoin omaa viiniäni, muttei se maistunut sellaiselta. Ehkä maistuukin jos on enemmän tuota voikukan vihreää osaa seassa.

Viini maistuu kuulemma portviinin tai sherryn tyyppiseltä. Aika paljon tuossa on kyllä sokeria.

Vuosi on kulunut: Voikukkaviiniä oli vielä jäljellä. Poika teki valkoviiniä, ja loput voikukkaviinistä laitettiin siihen, koska viini oli liian makeaa juotavaksi. Valkoviinistä tulikin todella hyvää. 

Tein tänään perunakroketteja kun tiistaina jäi keitettyjä perunoita. Puristin ne perunapuristimella, se muistuttaa jättikokoista valkosipulipuristinta.

Perunakroketit, pariloitu lehtipihvi,
kanttarellikastike ja salaatti.

Sekoitin siihen vehnäjauhoja ja kananmunia ja mausteeksi mustapippuria ja suolaa. Laitoin tahnan muovipussiin, leikkasin kulmaan reiän ja puristin pikkupötköjä kuumaan öljyyn.

Tarjosin pariloituja lehtipihvejä valkosipulivoin kanssa, kanttarellikastiketta ja salaattia krokettien lisäksi. Harvoin enää viitsii vaivautua ruuan takia noin paljon, mutta tänään oli sellainen päivä.